Kokoaan isompi satama

Naantali tunnetaan teollisuussatamana, josta on ajan saatossa kehittynyt myös yksi Suomen tärkeimmistä lauttasatamista rahdille. Huoltovarmuuden näkökulmasta sen merkitys on huomattava. 

^{TEKSTI JA KUVAT | NAANTALIN SATAMA}

Naantali kuuluu Suomen viiden suurimman ja vilkkaimman sataman joukkoon mitattuna vuosittain läpikulkevan rahdin määrällä sekä aluskäynneillä. Vuonna 2019 sataman laitureiden ja sen ylläpitämien väylien kautta kuljetettiin lähes 7,6 miljoonaa tonnia rahtia ja satamassa vieraili noin 1500 alusta.

Satamajohtaja Yrjö Vainiala kertoo, että kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana ei koronaviruspandemialla ole toistaiseksi ollut niin merkittävää negatiivista vaikutusta Naantalin sataman kuljetusmääriin. 

– Itse asiassa kokonaiskuljetusmäärät ovat hieman kasvaneet, kun kasvua on ollut noin viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, Vainiala toteaa.

Hän kuitenkin lisää, että Huoltovarmuuskeskuksen päätös maaliskuussa 2020 myöntää Suomen ja Ruotsin välillä kulkeville matkustaja-autolautoille taloudellista tukea vaikutti rahdinkuljetusten osalta varustamoiden välisiin suhteellisiin markkinaosuuksiin. 

– Tämä kyseinen päätös valitettavasti näkyi myös Naantalissa Suomen ja Ruotsin välisessä lauttaliikenteessä negatiivisesti, Vainiala lisää.

Sataman ympäristössä on monipuolisesti teollisuutta

Maa- ja meriliikenteen solmukohdissa toimivilla satamilla on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden ylläpidossa. Satamat rakentavat ja ylläpitävät logistiikkaketjulle elintärkeää infrastruktuuria. 

– Satamat myös palvelevat teollisuutta ja kauppaa omilla lähialueillaan. Naantalin satamankin läheisyydessä sijaitsee lukuisia eri teollisuustoimijoita, joista osa on jopa integroitunut suoraan satamaan kuljettimien, putkien sekä muiden logististen ratkaisujen avulla, Vainiala jatkaa.

Sataman läheisyydessä toimii esimerkiksi Finnfeeds Finland Oy, jonka Naantalin tuotantolaitos on maailman suurin betaiinitehdas. Betaiinia käytetään muun muassa rehuparanteissa ja se valmistetaan vinassesta, jota tuodaan maahan Naantalin sataman kautta.

Naapurissa sijaitsee myös ExxonMobil Finland Oy Ab:n voiteluainetehdas, jonka tuotemerkit ovat monille tuttuja. Naantalin tehtaalla sekoitetaan noin 100 erilaista tuotelaatua. Valikoimassa on kaiken kaikkiaan noin 900 tuotepakkausyhdistelmää. Voiteluöljyn valmistuksessa tarvittava perusöljy tuodaan tankkereilla Naantalin satamaan.

Sataman vieressä toimii lisäksi Turun Seudun Energiantuotanto Oy, jonka monipolttovoimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä teollisuusasiakkaille. Voimalaitos tuottaa myös noin 80 prosenttia kaikesta Turun seudun kaukolämmöstä. Lämpöä on tuotettu aiemmin lähes pelkästään hiilestä, mutta jatkossa sitä saadaan enenevässä määrin biopolttoaineista, kuten hakkeesta.

Naantalin satama on myös Suomen suurin viljasatama. Siellä sijaitsevat Suomen Viljava Oy:n operoimat,  Suomen suurimmat viljasiilot, joilla on erityisen tärkeä rooli suomalaisen viljan viennissä ulkomaille. Siilojen varastointikapasiteetti on noin 300 000 kuutiometriä ja 230 000 tonnia. Väylän ja laiturin syvyys mahdollistavat viljalaivaukset Naantalista panamax-luokan aluksilla.

Naantalissa sijaitsee myös toinen Suomen öljynjalostamoista. Neste Oyj:n Naantalin jalostamon laitureilla vierailevat suuret aframax-luokan raakaöljytankkerit sekä pienemmät tuotetankkerit ovat tuttu näky sataman ylläpitämillä väylillä. Mikäli tankkeri pääsee Tanskan salmista Itämerelle, se pääsee myös Naantaliin. Vuosittain jalostamon laitureilla vierailee noin 350 öljyalusta.

Naantalin satama-alueen kautta johtaa väylä myös Turun Korjaustelakalle. Turku Repair Yard Ltd on Pohjois-Euroopan suurin laivankorjaukseen erikoistunut kuivatelakka, ja se toimii Naantalin Luonnonmaalla.

Hyvä satamaoperaattori on elintärkeä kumppani

Satama itsessään ei olisi mitään ilman siellä toimivia operaattoreita. Stevena Oy on Naantalin Satamassa toimiva täyden palvelun satamaoperaattori, joka on osa suomalaista perheyritystä, KWH-konsernia, ja sen KWH Logistics -liiketoimintaryhmää.

Stevena käsittelee terminaaleissaan tai kenttävarastojen kautta lähes kaikenlaisia laivalasteja aina kuivabulkista projektilasteihin. Stevena tarjoaa asiakkailleen myös lisäarvopalveluita. Rahti, tullaus, huolinta, laivanselvitys, konevuokraus, säkitys, bulkkaus tai näytteenotto hoidetaan joko sisaryritysten tuottamana alihankintana tai itse tekemällä.

Stevenan asiakaskunta koostuu kemian-, rehu- ja elintarviketeollisuuden yrityksistä. Näiden ohella Stevena on perinteisesti toiminut myös infra-alan yritysten
laivausten operaattorina käsitellen esimerkiksi sepeliä, terästä, sahatavaraa, rakennuselementtejä, kevytsoraa, sementtiä ja paljon muutakin rahtia. 

Naantalin satama on jo pitkään ollut yksi merkittävimmistä sementin tuontisatamista Suomessa. Schwenk Suomi Oy on asiakkaana Stevenan sementtiterminaalissa, josta toimitetaan sementtiä satoja tonneja päivittäin rakennusteollisuuden tarpeisiin. 

Lisäksi Stevena käsittelee Naantalissa myös kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi merkittävin osa koko Suomen vientiin menevästä kierrätyslasista kulkee Naantalin Sataman kautta.

Moni varustamo kuljettaa Naantaliin irtolastia

Naantalin sataman pitkäaikaisista varustamoasiakkaista ja yhteistyökumppaneista voidaan mainita muun muassa Meriaura Oy, ESL Shipping Ltd, Rederi Lillgaard Ab sekä Finnlines Oyj, joiden alukset liikennöivät Naantalissa säännöllisesti ja ovat tuttu näky sataman väylillä ja laitureilla.

Meriaura kuljettaa Naantaliin esimerkiksi bio- ja kiertotalouden tuotteita sekä agribulkia. Tällä hetkellä Meriaura tuo muun muassa haketta TSE:n voimalaitokselle sekä Siilinjärvellä sivutuotteena syntynyttä kipsiä Saimaalta Naantalin satamaan odottamaan levitystä pelloille.

Meriauran lisäksi toinen säännöllisesti Naantalin satamassa näkyvä bulk-varustamo, ESL, on Itämeren alueen johtava kuivien irtolastien kuljettaja. Se on erikoistunut kuljettamaan aluksillaan ja puskuproomuillaan raaka-aineita erityisesti energia- ja raskasteollisuuden tarpeisiin. Naantalin satamaan ESL-varustamon alukset tuovat muun muassa voimalaitokselle menevää hiiltä.

---

Naantalista aukeaa yksi Suomen merkittävimmistä huoltovarmuusreiteistä

Naantalin Satama on yksi Suomen tärkeimmistä lauttaliikennesatamista rahdille. Naantalin kautta hoidetaan Ahvenanmaan huoltoliikenteestä suurin osa – esimerkiksi kaikki alueen polttoaineet. 

Ahvenanmaalainen varustamo Rederi Ab Lillgaard on jo vuodesta 1996 ajellut yhden lähdön kuutena päivänä viikossa Naantalin ja Långnäsin välillä MS Fjärdvägen -nimisellä ro-ro-aluksella.

Finnlinesilla puolestaan on Suomessa hyvin keskeinen rooli kriittisten tarvikkeiden, kuten lääkkeiden, ruokatarvikkeiden, varaosien ja komponenttien,
koneiden ja laitteiden, kulutustavaroiden sekä muiden tarvikkeiden kuljetuksissa – sellaisten, jotka ovat välttämättömiä Suomen kansalaisille ja teollisuudelle.

– Finnlinesin käyttämä Naantali-Långnäs-Kapellskär–reitti on Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta ylivoimaisesti tärkein läntinen reitti. Huomattava osa koko Suomen ja Ruotsin välisestä kumipyöräliikenteestä kulkee kyseisellä reitillä Finnlinesin aluksilla, Naantalin
satamajohtaja Yrjö Vainiala kertoo.

Lähes 30 viikkolähdöllään ja parhaimmillaan lähes 45 prosentin markkinaosuudellaan Finnlines on johtava rahdinkuljettaja Suomen ja Ruotsin välillä. Finnlinesin ropax-alus MS Finnswan kuljettaa yksin 200 rekkaa per matka, mikä vastaa yhteensä neljän päivittäin Turun ja Tukholman välillä liikennöivän matkustaja-autolautan kumipyöräkapasiteettia. 

– Linjan alukset ja aikataulut on suunniteltu rahdin ehdoilla ja tässä suhteessa ne ovat ominaisuuksiltaan ylivertaisia. Rahtiasiakkaiden ei tarvitse ajaa ruuhkaisten kaupunkikeskustojen läpi, Vainiala esittää.