Kokkola tarjoaa kasvualustan biotalouden innovaatioille

Biokaasu herättää voimakasta kiinnostusta Keski-Pohjanmaalla. Mukana kehityksessä on Perhoon suunnitteilla oleva biokaasulaitos, joka nousi Perhon alueen kärkihankkeeksi Vaasan yliopiston Energiaomavarainen seutu -hankkeessa. 

– Biokaasulaitokselle haetaan parhaillaan rahoitusta ja rakennuslupaa. Laitos voitaisiin rakentaa parin kolmen vuoden kuluessa. Olemme myös käynnistäneet hankkeen kahden biokaasutankkausaseman rakentamiseksi, kertoo agrologi Olavi Lassila.

Yhtiössä on mukana 19 yritystä ja maatilaa. Lisäksi yhtiö käy neuvotteluja muutaman yrityksen kanssa kaasun hyödyntämisestä.

– Tällä hetkellä biokaasua kannattaa tuottaa pääasiassa liikennekäyttöön. Ajatuksena on löytää markkinat lähialueelta. Biokaasua sopisi polttoaineeksi autoilun lisäksi esimerkiksi maatalouden työkoneisiin ja kuljetusyritysten käyttöön.

Biohiilestä yksi tukijalka 

Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä erottuva nesteosa sisältää runsaasti lannoitteeksi sopivia ravinteita, jotka on mahdollista kierrättää myös biohiilen avulla. Jo lähitulevaisuudessa biohiili voi olla yksi merkittävistä tukijaloista, jonka avulla rakennamme biotalouteen perustuvaa yritystoimintaa Keski-Pohjanmaalle. Kokkola on esimerkiksi mukana Neovan uuden biostimulanttitehtaan sijoituspaikkaselvityksessä. 

– Biohiilen valmistusprosessissa syntyy laskennallisesti hiilinegatiivista lämpöä. Toisin sanoen hiili ei vapaudu hiilidioksidina ilmaan, vaan jää kiinteään muotoon. Prosessissa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi perinteisesti kaukolämpönä talvella tai kuivausenergiana kesäkaudella, sanoo Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEKin projektipäällikkö Janne Keränen.

Kokkolan kaupunki haluaa kantaa kortensa kekoon ja omalta osaltaan tukea biotalousmarkkinoiden syntymistä. Yhtenä konkreettisena toimena kaupunki kokeilee biohiilen käyttöä hulevesien puhdistamisessa.

– Rakennamme Piispanmäkeen monitoimitalon, johon sijoittuvat yhteinen peruskoulu, esikoulu ja päiväkoti. Sieltä syntyvät hulevedet on tarkoitus puhdistaa biohiilellä. Kokeilulla haetaan laajempaa ratkaisua hulevesien hallintaan kaupunkialueella, sanoo rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.

Suurhankeen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa. Opetushenkilöstö mukaan lukien taloon sijoittuu tuhatkunta henkilöä. 

Raaka-aineet omasta takaa

Karja- ja maatalousvaltainen Keski-Pohjanmaa on omavarainen ravinteiden kierrättämiseen ja biokaasun sekä biohiilen tuotannon raaka-aineiden suhteen. 

– Biokaasulaitoksella voidaan käyttää syötteenä lähes kaikkia eloperäisiä aineksia, kuten pelloilta kerättyjä kasvimassoja sekä karjatiloilla syntyvää lietettä. Biokaasulaitoksella syötteestä otetaan ravinteet talteen, ja ne voidaan myöhemmin kierrättää takaisin peltoihin, Lassila toteaa.

Lassila huomauttaa perään, että biokaasutalouden rakentaminen vaatii kuitenkin valtiovallalta tukea ja selkeitä poliittisia päätöksiä. Hän perääkin biokaasulle samankaltaista uusiutuvan energian tukea kuin tuulivoimalle.

– Tuulivoima saatiin syöttötariffeilla nostettua suhteellisen nopeasti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Samanlainen alkusysäys pitäisi antaa myös biokaasulle.

KOSEK edistää bio- ja kiertotaloutta sekä akkukemikaalien jalostustoimintaa EU-rahoitteisen Biolit-hankkeen avulla. 

– Hankkeen puitteissa rakennetaan eri toimialoja yhdistäviä verkostoja sekä pyritään jalkauttamaan syntyneitä innovaatioita. Uskon, että eri toimialojen väliltä löytyy synergiaetuja, jotka auttavat rakentamaan alueelle menestyvää biotaloutta, Keränen sanoo.

Keränen kääntää katseensa myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan.

– Meillä on tarjottavana innovatiivinen ympäristö, jota voi käyttää biotalouteen, kierrätykseen ja kestävään energiantuotantoon liittyvien tutkimus- ja kehityshankkeiden alustana.