Kokenut konsultti tuo uusia näkemyksiä

Nykyisestä noususuhdanteesta huolimatta useilla yrityksillä on rahoitus tiukassa eikä myynti oikein vedä. Organisaation ulkopuolinen asiantuntija voi tuoda uusia näkökulmia toimintaan.
TEKSTI antti j. lagus | kuva joona raevuori
Kansainvälistyminen, kasvu ja sukupolven-vaihdos ovat syitä hankkia konsulttiapua. Näin hyödytään sellaisesta osaamisesta, jota yrityksellä itsellään ei ole tai ei ole mahdollisuutta ylläpitää.
– Organisaatiossa saatetaan kokea, että painiskellaan ainutkertaisten ongelmien kanssa. Kokenut konsultti käyttää muista konsultoimistaan yrityksistä kertynyttä kokemusta ja voi näin löytää ratkaisun akuuttiin ongelmaan. Meidän kovin kilpailukykymme on siinä, että kykenemme näkemään monimutkaisiakin riippuvuussuhteita, kertoo Integria Consulting Oy:n toimitusjohtaja Timo Koivumäki.
Ihmiset tekevät päätökset
Liikkeenjohdon konsultti yhdistää uusimman osaamisen ja pitkän kokemuksen eri organisaatioista.
– Palvelumme ydin on auttaa toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Voimme osallistua hallitustyöskentelyyn ja olla myös vähemmistöosakkaana. Näin sitoudutaan pidemmällä aikajänteellä esimerkiksi kassavirran kehittämiseen.
Konsultointi lähtee liikkeelle nykytilanteen analysoinnista. Johdolla ei aina ole käsitystä siitä, minkä takia markkinoilla ylipäätään ollaan.
– Kun on määritelty asema markkinoilla, voidaan ryhtyä lunastamaan markkinalupausta.
Koivumäki ei pidä käsitteestä B2B-markkinat, sillä hänen mukaansa yritysmarkkinoillakin ihmiset tekevät aina päätökset. Kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, on uuden käytöksen istuttaminen vanhaan toimintatapaan tukeutuvaan organisaatioon haastavaa.
Hallitustyöskentelyn lisäksi Integria tarjoaa myös vuokrajohtajia, jotka voivat olla avuksi muutostilanteessa, kun organisaatio tarvitsee uuden toimintatavan.
Toimintaa täytyy mitata
Integrian asiakaskunta muodostuu pk-yritysten lisäksi kunnista ja niiden liikelaitoksista. Kaikilla on sama ongelma: missä ovat markkinat ja miten toimintaa pitäisi mitata.
Integria on vuosien mittaan muun muassa osallistunut yritysten laadunhallintajärjestelmien kuvaamiseen ja laatimiseen. Työssä on selvinnyt, että organisaation pitää tuotteistaa kaikki palvelunsa ja joskus jopa luopua osasta.
– Toimintamalli ei poikkea sen mukaan, tuleeko rahoitus julkisesta lähteestä vai muualta. Julkisenkin palvelun pitää olla tehokkaasti tuotettua – ja sitä se voi olla.
Toiminnan tehokkuuden ja laadun hallinnassa on voitava osoittaa, että yrityksessä on käytössä selkeä mittauskulttuuri. Useimmat kansainväliset yritykset edellyttävät tällaista alihankkijoiltaan: toiminnan mittaaminen on välttämätön osa, jotta yritys ylipäätään pääsee mukaan tekemään tarjouksia.
– Tuomme esiin mahdollisuuden hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää. Ennen kaikkea siksi, että sen käyttöönotossa yritys joutuu käymään toimintansa läpi kokonaisvaltaisesti ja ottaa käyttöön systemaattisen mittauskulttuurin.
PK-yrityksillä ja julkisella sektorilla on Koivumäen mukaan vielä paljon työtä digitaalisuuden eri puolten käyttöönotossa.