Koiran hankkimisen tulisi olla pitkään harkittu päätös

Päijät-Hämeen Eläinlääkäriaseman toimitusjohtaja, eläinlääkäri Anne Kolsi on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, kun koronapandemia aikanaan hellittää otettaan.

– Nuori koira, joka ei ole tottunut yksinoloon, on uuden tilanteen edessä jäädessään yksin kotiin työpäivän ajaksi, Kolsi avaa.

Muutostilanne voi provosoida myös aikuisen koiran aiemmin selätettyjä ongelmia uudelleen esiin. Koira kannattaa siis totuttaa myös yksinoloon, vaikka elämäntilanne tällä hetkellä ei sitä vaatisikaan.

Riittävästi aktiviteetteja 

Kolsi näkee työssään valitettavan paljon koiria, jotka voivat huonosti liian vähäisen liikunnan ja ylipainon takia. Käyttäytymisterapiaakin koirille tarjoava Kolsi on opiskellut Tampereen yliopistossa käyttäytymisanalyysiperusteisen eläinkouluttajien koulutuksen ja hän hoitaa paljon eroahdistuksesta kärsiviä koiria.

Kolsin mukaan hyvin usein eroahdistuksesta kärsivillä koirilla on liian vähän aktiviteetteja, ja ne saavat liian vähän liikuntaa.

– Keskimäärin koiran pitäisi olla noin 20 prosenttia vuorokaudesta jollain tapaa aktiivinen voidakseen henkisesti hyvin. Se voi prosentuaalisesti kuulostaa vähältä, mutta tarkoittaa käytännössä 4-5 tuntia vuorokaudessa, Kolsi jatkaa.

Koiran aktiivisuudella Kolsi ei tarkoita pelkästään liikuntaa, vaan myös muunlaista vuorovaikutusta ihmisen tai toisten lajitovereiden kanssa. Lajin- ja rodunomainen harrastaminen, leikkiminen ja kaikenlainen yhdessä puuhastelu toimii koiralle aktiviteettina. Laumaeläimenä koira on onnellinen, kun se saa osallistua oman laumansa toimintaan.

Äärimmäisyyksiin koiran aktivoinnissa ei silti kannata mennä, koiraa on mahdollista aktivoida myös liikaa. Yliaktivoidun koiran hermosto käy niin kierroksilla, ettei se osaa rauhoittua lainkaan, myöskään yksin jäädessään. Levon ja aktiivisuuden tasapainottaminen on koiran henkisen hyvinvoinnin peruspilareita.

Kokemattomalle koiranomistajalle rotukoira on monirotuista varmempi valinta.

Taipumus erilaisiin arkuuksiin ja ahdistuneisuuteen on Kolsin mukaan perinnöllistä. Usein eroahdistuneilla koirilla on muitakin arkuuksia, kuten ääniherkkyyttä.

– Genetiikan lisäksi eroahdistukseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi ympäristötekijät, pennun sosiaalistaminen ja pikkupentuajan tapahtumat, Kolsi sanoo.

Eroahdistuneisuutta esiintyy Kolsin mukaan enemmän monirotuisissa koirissa kuin rotukoirissa. Koska monirotuinen koirayksilö on rotujensa summa, rotuyhdistelmä vaikuttaa koiran luonteeseen. Aina monirotuisen koiran rotuyhdistelmä ei ole edes tiedossa, ja toisinaan yhdistelmä voi olla hyvinkin haastava.

20 % vuorokaudesta tulisi olla koiralle jollain tavalla aktiivista aikaa.

– Arkuus yhdistettynä voimakkaaseen vahtiviettiin voi olla koiralle itselleenkin erittäin stressaava yhdistelmä. Tällainen koira vaatii rinnalleen erittäin kokeneen ihmisen, jotta ongelmilta vältytään, Kolsi kertoo.

Monirotuinen koira hankitaan usein siksi, että sen hankintakynnys on pienempi kuin rotukoiran. Monirotuisia koiria on saatavilla runsaasti edulliseen hintaan. Rotukoiraa sen sijaan saattaa joutua odottamaan kasvattajalta pitkäänkin ja korkeampi hinta voi asettaa taloudellisen kynnyksen koiran hankinnalle.

– Rotukoira on kokemattomalle ihmiselle kuitenkin siinä määrin turvallisempi valinta, että rotumääritelmä kertoo pääpiirteissään tulevan perheenjäsenen todennäköisen luonteen, Kolsi avaa.

Rotuvalinnalla on väliä 

Ennen koiran hankkimista Kolsi kannustaa miettimään rehellisesti omia resursseja. Tulevan koiranomistajan kannattaa pohtia, onko arjessa päivittäin vähintään neljä tai viisi tuntia tuntia aikaa uudelle perheenjäsenelle. Lisäksi huomioon tulisi ottaa, että riittävätkö omat taloudelliset resurssit koirasta huolehtimiseen myös mahdollisen sairastumisen varalta.

Sopivan rodun valitsemiseen kannattaa panostaa: koiran ulkomuoto on huonoin valintaperuste uudelle perheenjäsenelle. Huolellinen perehtyminen eri rotujen luonteenpiirteisiin ja rodunomaiseen käyttäytymiseen ennaltaehkäisee ongelmia tehokkaasti. Koiran pitää sopia omaan ja perheen aktiivisuustasoon. Vähemmän aktiiviselle ihmiselle seurakoirarodut sopivat paremmin kuin esimerkiksi runsasta aktiivisuutta vaativat käyttökoirarodut.

Pennun tultua taloon käytöshäiriöitä on mahdollista ennaltaehkäistä huolellisella sosiaalistamisella ja kouluttamisella.

– Monilla roduilla on useita rotuyhdistyksiä, jotka järjestävät erilaisia koulutuksia ja pentukursseja. Myös arkitottelevaisuuskursseja on saatavilla runsaasti, näihin kannattaa ehdottomasti hakeutua, Kolsi kannustaa.