Kohti vihreää siirtymää

Pohjanmaalla on ryhdytty toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Muutoksen veturiksi on valjastettu Vaasan alueen innovatiivinen energiaklusteri. Klusterin toimijat ovat mukana kestävää ja vihreää taloutta edistävässä, kansainvälisessä GRETA-hankkeessa, kehittävät ympäristöystävällisempiä akkuja ja sähkön varastointia vetyteknologialla sekä marssivat biokaasun tuotannon eturintamassa.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | GIGA VAASA & POHJANMAAN LIITTO}

Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Jerker Johnsonin mukaan ilmastonmuutos on tiedostettu globaalisti. Kansalaisilla, yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on vahva yhteisymmärrys siitä, että maapallon pelastaminen edellyttää vihreää siirtymää eli luopumista fossiilisista polttoaineista. 

Vihreälle siirtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistetään kansainvälisin sopimuksin ja ohjelmin. Siirtymä on tavoitteena myös EU:n vihreän siirtymän -ohjelmassa. Toteutuakseen, vihreä siirtymä edellyttää konkreettisia kansallisen ja aluetason toimenpiteitä. 

– Julkisen sektorin ja yritysten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta siirtymään linkittyvistä toimialoista saadaan rakennettua menestyjiä. Julkisen sektorin tulee kyetä muuttamaan toimintamallejaan ja poistamaan proaktiivisesti vihreän siirtymän esteitä, Johnson sanoo.

Eroon siirtymän esteistä

Pohjanmaan liitto toimii pääpartnerina kansainvälisessä Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan kuuluvassa GRETA-hankkeessa (Green Transformation – A Policy Tool for Regional Smart Specialisation). Hankkeen tavoitteena on edistää Itämereen rajoittuvien talousalueiden siirtymää kohti kestävää ja vihreää taloutta EU:n vihreän siirtymän -ohjelman mukaisesti. GRETAssa on mukana toimijoita Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Liettuasta. Hanke ja sen lähtökohdat perustuvat Vaasan yliopiston ja Pohjanmaan liiton pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

– GRETA-hankkeessa olemme tutkineet muutamien Itämeren maissa toimivien innovaatioklustereiden sidosryhmiä ja arvoketjuja sekä tapoja, joilla klusterit etenevät kohti vihreää siirtymää. Lähtökohtana hankkeessa on ollut alan kompleksisuus ja vaikeus nähdä toimenpiteiden lopulliset vaikutukset. Näin ollen sidosryhmien sitoutuneisuus ja sitoutumiseen vaikuttaminen ovat avainasemassa siirtymässä, Johnson kertoo.

Yksi GRETA-hankkeessa mukana olevista klustereista on Vaasan seudun energiaklusteri. Muutos luo vaasalaisille yrityksille suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet voivat kuitenkin muuttua uhiksi, jos niihin ei maailman muuttuessa tartuta.

– GRETA-hanke tukee osaltaan Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa ja alueen pyrkimyksiä kehittyä yhdeksi Euroopan energiasektorin kärkitoimijoista. Hankkeen kautta pohjanmaalaisille toimijoille avautuu mahdollisuus päästä mukaan vihreään siirtymään liittyviin keskusteluihin niin EU:ssa kuin globaalistikin, Johnson sanoo.

Akkuarvoketju rakenteilla

Pohjanmaan energiaklusterin uudeksi menestystekijäksi ollaan rakentamassa kestävää akkuarvoketjua. GigaVaasa -nimellä kulkevaa akkuklusteria on kehitetty vuodesta 2016 lähtien. Nyt klusteria varten on kaavoitettu yli 330 hehtaarin alue Vaasan lähistöllä sijaitsevalta Laajametsän teollisuusalueelta. Kehitystyötä tehdään vahvasti julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä. GigaVaasan toimintaa tukevat osaltaan alueen vahvan energiaklusterin toiminta sekä synergiamahdollisuudet Vaasaan sijoittuneiden vahvojen vientiyritysten kanssa.

Laajametsään voidaan sijoittaa kaikki akkuvalmistukseen liittyvät toiminnot akkumateriaalien ja kennojen valmistuksesta valmiit akkujen kokoamiseen sekä käytettyjen akkujen kierrätykseen. Akkujen raaka-aineina käytettävät materiaalit voidaan hankkia lähietäisyydellä sijaitsevilta Harjavallan ja Kokkolan jalostamoilta.

– Akkujen tarve Euroopassa kasvaa vauhdilla. GigaVaasan alueella pystymme tuottamaan akkuja erittäin pienellä hiilijalanjäljellä, sillä logististen kuljetusten tarve on minimaalinen. Akkujen valmistukseen ja tarvittaviin junakuljetuksiin voidaan hyödyntää tuulisähköä. Akkutuotannosta syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmön tuottamiseen, GigaVaasan myynti- ja markkinointijohtaja Marko Kuokkanen kertoo.

GRETA:n kautta avautuu tilaisuus päästä mukaan keskusteluihin niin EU:ssa kuin globaalistikin.

GigaVaasa on solminut aiesopimukset akkukemikaalivalmistaja Johnson Mattheyn ja akkuvalmistaja Freyr Batteryn kanssa. Nämä alueen ankkuriyrityksiksi kaavaillut toimijat tekevät investointipäätökset alueelle sijoittumisesta lähikuukausina.

Kuokkanen uskoo, että Suomesta voi tulla yksi akkuvalmistuksen eurooppalaisista kärkimaista. Tämä edellyttää kuitenkin oikeita päätöksiä ja investointeja myös valtiolta.

– Julkisia investointeja tarvittaisiin raide- ja tieyhteyksien kehittämiseen sekä satamiemme kapasiteetin nostamiseen, jotta arvoketjun raaka-ainekuljetukset ja lisääntyvä vienti onnistuvat. Riittävä työvoiman saatavuus tulisi taata lisäämällä akkuteknologiaan liittyvää koulutustarjontaa ja helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa, Kuokkanen sanoo.

Vedestä vetyä tuulisähköllä

GigaVaasan toiminnassakin mukana olevalla Vaasan Sähköllä on meneillään H-Flex-E-projekti, jossa kehitetään vetyteknologiaa sähkön varastointiin. Hankkeen muita osapuolia ovat Wärtsilä, EPV Energia ja Vaasan kaupunki.

Vaasan Sähkön kehitysjohtaja Hans-Alexander Östin mukaan tavoitteena on varastoida sähköenergiaa vedyn avulla. Käytännössä vedestä tuotettaisiin vetykaasua ja happea tuulisähköllä tuotetun elektrolyysiin avulla. Tuulettomalla säällä vetykaasua voisi käyttää polttoaineena Wärtsilän kehitteillä olevissa vetykaasumoottoreissa, jolloin syntyisi puhdasta sähköä ja lämpöä. Tulevaisuudessa vetyä voisi myös hyödyntää vaikkapa raskaan liikenteen polttoaineena.

– Tuulisena päivänä tuulesta voidaan tuottaa vetyä varavoimaksi. Elektrolyysiprosessissa syntyy lämpöä, jota voidaan ottaa talteen ja hyödyntää kaukolämpönä. Tuulettomana talvipäivänä varastoidusta vetykaasusta saadaan päästötöntä sähköä, Öst sanoo.

Wärtsilä kehittää vedyn polttamiseen kaasumoottoria. Tavoitteena on demonstroida vetymoottorin toimivuutta Vaasassa viimeistään 2026. Hankkeen onnistuminen edistäisi Vaasan kaupungin, mutta myös globaalien hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. Etenkin päästöttömiä ratkaisuja janoavilla vientimarkkinoilla vetymoottoreiden kysynnän odotetaan olevan suurta.

– Olemme kaavailleet tuotannon sijoituspaikaksi Vaasan Vaskiluodon voimalaitosaluetta tai GigaVaasa-aluetta. GigaVaasa-alue olisi äärimmäisen kiinnostava, koska vedyn tuotannossa syntyvää vihreää happea voisi hyödyntää myös vihreiden akkujen tuotannossa. Hankkeen suunnittelu, luvitus ja rakennustyöt aloitetaan investointipäätöksen jälkeen, jos saamme työ- ja elinkeinoministeriöltä hakemamme demonstraatiotuen. Sen avulla hankkeen takaisinmaksuaika saataisiin järkeväksi, Öst sanoo.

Kaikki hyöty irti biojätteestä

Pohjanmaa on edelläkävijä myös biokaasun tuotannossa. Kuuden pohjalaisen kunnan jätehuollosta vastaavan Oy Stormossen Ab:n kehitysinsinööri Johan Saarela mukaan biokaasua on tuotettu Vaasan seudulla 80-luvulta lähtien. Tuolloin alueelle rakennettiin Euroopan toinen biokaasulaitos, jossa märkämädätetään biojätettä. 

Pohjanmaan ja Pohjois-Ruotsin toimijoiden vuosikymmeniä jatkuneella yhteistyöllä on ollut suuri merkitys Stormossenin biokaasutuotannon kehitykseen. Esimerkiksi Ruotsin kehittämää mallia on voitu käyttää apuna, kun Vaasan seudulla siirrytty hyödyntämään biokaasua autojen käyttövoimana. Nyt puolet Vaasan kaupungin linja-autoista liikkuvat biokaasulla ja lisää on tulossa.

Tällä hetkellä Stormossen on mukana kolmevuotisessa Botnia Ravinteet Kiertoon -projektissa, jossa biokaasun mädätysjäämästä muokataan pelloille soveltuvaa, ravinnerikasta maa-ainesta. Projektissa on mukana Stormossenin ohella Suomen ja Ruotsin yliopistoja, biokaasutuottajia ja maatalousalan järjestöjä.

– Kehitämme innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla ravinteita voidaan jalostaa pidemmälle ja kierrätettävästä aineksesta saadaan tehokkaasti poistettua epäpuhtaudet kuten mikromuovit, lääkeainejäämät ja raskasmetallit. Samalla selvitämme biojätteestä valmistettavien tuotteiden markkinapotentiaalia ja kaupallistamme tuotteita, Saarela kertoo.