Kohti kestävää tulevaisuutta

Kun ison alueen toimijat tarttuvat yhdessä toimeen, syntyy vaikuttavia tuloksia. Helsingistä Seinäjoelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän tavoitteena on olla Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo-, kehitys- ja palvelualusta. 

_{TEKSTI I ANI KELLOMÄKI KUVA I PETRA KOTRO}

Minkälaisia positiivisia ympäristövaikutuksia olisi mahdollista saada aikaan, jos 20 pääradan varrella sijaitsevaa kuntaa ja kaupunkia Helsingin ja Seinäjoen välillä yhdistäisivät voimansa ja ryhtyisivät talkoisiin ihmisten, tavaroiden, palveluiden, osaamisen ja tiedon sujuvamman ja ympäristöystävällisemmän liikkumisen, energiatehokkaamman asumisen ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi? Siitä lähti vuonna 2016 ottamaan selvää Suomen kasvukäytävä -verkosto valtion AIKO-kasvusopimuksen tukemana. Vuonna 2013 perustettua sopimusyhteistyöhön perustuvaa yhteenliittymää isännöi Hämeenlinnan kaupunki ja rahoittaa verkoston kaupungit ja maakunnat. 

Mukana Suomen kasvukäytävän rakentamisessa ja kehittämisessä toimivat 20 kaupungin ja kunnan sekä kolmen maakunnan lisäksi alueen neljä kauppakamaria sekä Suomen Yrittäjät. Yhteistyössä ovat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kysymys ei ole juhlapuheista tai paperinpyörittämisestä, vaan aidoista, konkreettisista ja uudenlaisista teoista sujuvamman arjen ja paremman saavutettavuuden kehittämiseksi. Reilun kahden vuoden aikana kasvukäytävän kehitystyöhön on satsattu noin kolme miljoonaa euroa, ja jälki on komeaa. 

Valtava liikenne sujuvaksi 

Ei ole ollenkaan yhdentekevää, että juuri tällä käytävällä panostetaan ympäristötekoihin ja mietitään esimerkiksi julkisen liikenteen sujuvoittamista pääradalla. Kasvukäytävän varrella asuu nimittäin noin 45 prosenttia suomalaisista, toimii noin 50 prosenttia Suomen yrityksistä ja tapahtuu noin 60 prosenttia Suomen koulutus- ja tutkimustoiminnasta. Merkillepantavaa on sekin, että alueella asuu noin 350 000 ihmistä, jotka työskentelevät eri kunnassa kuin asuvat. 

Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila toteaa, että pelkästään pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä tehdään 12 miljoonaa automatkaa vuodessa. 

– Se on aivan valtava määrä yksityisautoilua! Olisi ilmaston kannalta erittäin tärkeää lisätä pääradan kapasiteettia ja saada useampia ihmisiä liikkumaan auton sijasta raiteilla. Tietysti haluamme ympäristöseikkojen lisäksi panostaa myös ihmisten mahdollisimman sujuvaan ja hyvinvoivaan arkeen. Kaikki tämä vaatii uudenlaista ajattelua. 

Viestintä-ja kehittämisasiantuntija Outi Myllymaa muistuttaa, että sujuvien ja ympäristön kannalta kestävien toimenpiteiden tarve on jo nyt akuutti, ja muuttuu koko ajan yhä polttavammaksi. 

– Alueen väestönkasvun ennuste on 24 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, joten puhumme jatkuvasti yhä suuremmasta joukosta ihmisiä. Siksikin on hyvin tärkeää kehittää jatkuvasti toimivampia keinoja saada niin ihmiset, tavarat kuin ideatkin liikkumaan tehokkaasti. 

Kestävän energian asialla 

Kasvukäytävällä taklataan tällä hetkellä liikkumisen ja asumisen palveluiden ohessa yhteisesti myös kysymyksiä kestävämmästä energiantuotannosta. Horilaa ja Myllymaata kutkuttaa esimerkiksi ajatus siitä, että alueen yhden toimijan ylijäämä voi toimia toisen raaka-aineena. 

– Mietimme paljon myös kiertotalousnäkökulmaa, kuten esimerkiksi teollisuus- ja kotitalousmuovin parempaa jatkokäyttöä käytävän alueella. Koska hiilijalanjäljestä suuri osa syntyy kiinteistöistä, ihmisten liikkumisesta ja energiantuotannosta, kasvukäytävän kaltaisen ison alueen yhteiset ratkaisut nousevat koko maan kannalta merkittäviksi. On innostavaa olla osana näitä innovaatioita, Horila kertoo. 

Kun mukana on suuri joukko toimijoita, kertyy osaamispankki vauhdilla. Kehitystyö on pitkäjänteistä ja vahvistuu koko ajan. 

– Kun koko kasvukäytävä jakaa yhteisesti tietoa paikallisista onnistumisistaan, ei muualla tarvitse aloittaa uuden kehittämistä aina nollasta. Onkin ollut valtavan hienoa nähdä, miten mielellään yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön. Meidän on ollut mahdollista tuoda yksityiset ja julkiset toimijat samojen pöytien ääreen ja helpottaa jopa eri aloilla toimivia yrityksiä löytämään toisensa yhteistyön merkeissä ja hyödyntämään tutkimustoimintaa, Myllymaa iloitsee. 

Kokeiluja kaikkien hyväksi 

Yksi kasvukäytävän suurista panostuksista liittyy pääradan sujuvaan toimintaan ja radanvarren asutuksen järkeistämiseen. Valtion kärkihankkeen AIKO:n ytimessä ovat henkilöliikkumiseen liittyvät alueelliset, innovatiiviset kokeilut. Lisäksi kehittämistä on tehty muun muassa EAKR- ja INTERREG-rahoituksilla. Kasvukäytävän alueella on kokeiltu esimerkiksi robottibussia, matkalaukkujen etälähtöselvitysratkaisuja, kimppakyytejä ja muita jakamistalouteen liittyviä ratkaisuja sekä pyritty kehittämään älykkäitä MAAS-palveluita ja matkaketjuja. 

Ihmisten ja tavaran notkean liikkumisen lisäksi kasvukäytävällä satsataan tiedon ja osaamisen sujuvaan liikkumiseen. Kattava 5G –verkko mahdollistaa automaattiajoneuvon ja teollisuusrobotin häiriöttömän yhteyden sekä myös mainiot etätyömahdollisuudet. Tällöin työelämän ja asumisen yhteensovittamisessa on enemmän joustovaraa silloinkin, kun työpaikka muuttaa uuteen paikkaan. Eikä kasvukäytävän hyvä tietenkään jää vain alueen asukkaiden iloksi. Tarkoituksena on tihkuttaa sitä kaikkialle Suomeen ja jopa rajojen ylikin. Kasvukäytävä tähtää koko pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamoksi. 

– Kasvukäytävän eri kunnissa ja kaupungeissa onnistuvat kokeilut halutaan skaalata ensin koko käytävän alueelle ja levittää hyöty sitten kansallisesta kansainväliseksi asti. Onkin kutkuttavaa, että samalla on mahdollista nostaa Suomen kilpailukykyä ja solmia toimivia kansainvälisiä verkostoja, Horila tuumaa. 

---

YMPÄRISTÖTEKOJA PÄÄRADAN VARRELLA

Kasvukäytävän verkostoon kuuluvat kaupungit jakavat esimerkkejä merkittävistä edistysaskelista tai tavoitteista kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. 

VALKEAKOSKELLA KAIVATTIIN uudenlaista pientaloasumisen kulttuuria ja edullisempia ratkaisuja pienten perheiden sekä yksin asujien tarpeisiin. Syntyi innovativinen konsepti, jossa kerrostaloasumisen neliö- ja energiatehokkuus voitiin toteuttaa pienten omakotitalojen puitteissa. Vuonna 2017 tehtiin tontinmyyntiennätys, kun kaupaksi meni 60 tonttia 70-80 -neliöisiä omakotitaloja varten. Erityisesti senioripariskunnat, sinkut ja pienet perhekunnat ihastuivat omakotitaloasumiseen, joka toteutui kerrostalokaksiota edullisempaan hintaan. 

ESPOON TAVOITE ON olla jatkossakin Euroopan kestävin kaupunki sekä täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsyä vauhditetaan Kestävä Espoo -ohjelmalla, jossa kaupunki toimii edelläkävijänä älykkäissä ja puhtaissa kaupunkiratkaisuissa. Yksi ohjelmatyön tärkeimmistä osa-alueista on espoolaisten liikkumisen sujuvoittaminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen avulla. Polku kohti hiilineutraaliutta edellyttää sekä autoilun päästöjen vähentämistä että houkuttelevia ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja yksityisautoiluille. 

HÄMEENLINNAAN ON SUUNNITTEILLA täysin ainutlaatuinen kaupunginosa, joka toimii vähähiilisten liiketoimintakonseptien kehitysalustana. Asemanrantaa kehitetään houkuttelevaksi kaupunkielämän keskukseksi, joka tarjoaa ekologisella energialla lämmitettyjä kaupunkikoteja vehreältä sijainnilta. Asemanrannan energiakumppanina toimii Elenia Lämpö, jonka avulla alueelle tuotetaan 100-prosenttisesti puuperäisillä polttoaineilla tuotettua, CO²-neutraalia lämpöä. Tulevaisuudessa alueelle on mahdollista kehittää myös energiaomavaraisuutta. 

RIIHIMÄEN STRATEGIASSA kiertotalous on osa kaupungin tulevaisuuden visiota. Kesällä 2016 otettiin käyttöön Kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajäte kiertää eteenpäin automatisoidun lajittelulaitoksen, eli ekojalostamon välityksellä. Toimiessaan täydellä kapasiteetilla ekojalostamoon tulee vuodessa noin 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta erotellaan biojäte, muovi, metalli ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine. Biojätteestä valmistetaan biokaasua sekä lannoitteita ja muovista ja metallista uusioraaka-aineita teollisuuden käyttöön. 

TAMPEREEN KESKUSTA UUDISTUU merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Viiden tähden keskusta – kehittämisohjelma muovaa Tampereesta koko maailman mittakaavassa ainutlaatuista järvenrantakaupunkia. Rautatieaseman eteläpuolelle rakennetaan uusi kaupunginosa, johon sijoittuu urheilua ja tapahtumia palveleva monitoimiareena, asuntoja, hotelli sekä liike- ja toimistotilaa. Kansi ja Areena ovat laadukkaan arkkitehtuurin, hiilineutraalin rakentamisen, digitaalisten palvelujen ja turvallisten tapahtumapaikkojen kärkihankkeita Tampereella. 

HELSINKI ON SAAVUTTANUT ilmastotyöllään jo paljon. Kaupungin päästöt vuonna 2017 olivat 24 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990, vaikka asukasluku on kasvanut 150 000 henkilöllä. Jotta Helsinki onhiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, on kehitettävä kestäviin liikkumismuotoihin perustuvaa liikennejärjestelmää, vähennettävä asuntojen lämmityksestä aiheutuvia päästöjä ja suunniteltava tulevaisuudessa menestyksekkäästi pärjäävää kaupunkia. Hiilineutraali kaupunki syntyy helsinkiläisten, kaupungin, yritysten ja organisaatioiden yhteistyöllä.