Kivivillalla kuria kiinteistöjen hiilijalanjälkeen

Suomella on tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Julkisessa keskustelussa aiheen ympärillä esille nousevat erityisesti liikenne ja ravinto, mutta valtava palanen pelissä on myös asuminen.

– Koko maailmalla, Suomi mukaan lukien, on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilineutraaliuden tavoittelussa kunnianhimoisia tavoitteita, joten on erittäin tärkeää huomioida, että eräs iso energiankuluttaja Suomessa on rakennuskanta, muistuttaa Rockwool Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäki.

Rockwoolilla itsellään on jo otettuna merkittävä edistysaskel ympäristövaikutusten keventämiseksi. Yritys on tehnyt Pohjoismaiden tehtaillaan investointeja, jotka pienentävät heidän hiilidioksidipäästöjään 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990, joka on päästömittauksissa hyvin yleisesti käytetty vertailuvuosi. 

Rockwool on panostanut päästöjen pienentämiseen jo pitkään, mutta tuoreimpiin investointeihin, joilla tuloksia saavutetaan, kuuluu muun muassa hiilipohjaisesta sulatuksesta siirtyminen vihreään sähköön ja hiilineutraaliin biokaasuun.

– Hiilijalanjälkemme jatkuva pieneneminen on yksi niistä asioista, joista olemme erittäin ylpeitä, ja tiedämme olevamme tässä asiassa kehityksen eturintamassa. Puheita riittää kaikilla, mutta meillä on jo näyttöä, Mäki toteaa.

Herää kysymys, mikä oikein on tämä edistyksellinen tuote, joka tällaisen liiketoiminnan on mahdollistanut. Vastaus ei ole pyörän keksiminen uudelleen vaan vanha ja tuttu eristysmateriaali: kivivilla.

Kivivilla kestää elinkaaren

Rockwool on valmistanut kivivillaa jo vuodesta 1937 alkaen. Se on Pohjoismaissa yksi vakiintuneimpia ja käytetyimpiä rakennuseristeitä. Tietyillä käyttöalueilla kuten teknisessä eristämisessä ja palosuojauksessa kivivillalle on vaihtoehtoja olemassa nykyään erittäin vähän. Materiaaliominaisuuksiensa vuoksi se hallitsee omaa kenttäänsä melko suvereenisti.

Rockwool on kansainvälinen toimija, joka on alun perin lähtöisin Tanskasta. Valtaosa heidän myynnistään tapahtuu Euroopassa, mutta he ovat koko maailman suurin kivivillan valmistaja. Myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa kivivillamarkkinat ovat parhaillaan nousussa, vaikka niiden osuus onkin pienempi kuin eurooppalaisessa rakentamisessa.

On olemassa muitakin rakennuseristeitä, joita käytetään kaikkia omilla tavoillaan. Jokaisella on omat vahvuutensa, mutta Mäki kertoo, että kun tavoitellaan hyvien eristystasojen lisäksi kestävyyttä ja paloturvallisuutta, kivivilla on ainutlaatuinen vaihtoehto.

– Koska materiaali on kiveä, se kestää koko rakennuksen eliniän. Enenevissä määrin kiven seassa käytetään myös kierrätysmateriaalia, mutta kivi siinä on alun perin pohjana, Mäki selittää.

Rockwoolin kivivilla on täysin kierrätettävissä oleva materiaali, ja Mäki painottaa, että tämä on poikkeava ominaisuus, sillä mineraalivillat kuuluvat useimmiten vielä sellaisiin rakennus- ja purkujätteisiin, jotka päätyvät kaatopaikalle. Aiemmin mainittujen investointiensa lisäksi Rockwool lanseeraa vuoden 2021 aikana myös kierrätysjärjestelmän, jolla kivivilla saadaan osaksi kiertotaloutta ja pystytään hyödyntämään sataprosenttisesti myös rakennuksen purkuvaiheessa.

Myyntipäällikkö Jukka-Pekka Loiri lisää kivivillan etujen listaan myös sen monikäyttöisyyden.

– Suomessa ei ole sellaista kohdetta tai hanketta, johon ei voisi palosuojaukseen tai lämmön- ja äänieristykseen tarjota käyttöön kivivillaa, Loiri toteaa.

Turvallinen ja mukava eriste

Mäki ja Loiri tiivistävät kivivillan vahvuudet seitsemään eri kategoriaan. Niihin kuuluvat jo mainitut kestävyys ja kierrätettävyys sekä lisäksi lämmöneristävyys, kosteudenkestävyys, äänieristys, paloturvallisuus ja esteettisyys.

Kaikki edellä mainitut ominaisuudet ovat vaistomaisesti loogisia, mutta aluksi kuulostaa hiukan oudolta, että kivivilla voi vaikuttaa rakennuksen estetiikkaan. Kyseessähän on tuote, jota ei konkreettisesti näe, koska se sijaitsee ihmistä ympäröivien seinien välissä. Mäki kuitenkin selittää, että vaikutus johtuu siitä, että Rockwool pystyy tarjoamaan järjestelmiä, jotka antavat vapauksia arkkitehdille ja mahdollistavat monipuolisen pitamateriaalien käytön.

Suomessa ei ole kohdetta, johon ei voisi tarjota kivivillaa eristemateriaaliksi.

Toisaalta Rockwoolin tuoteperheestä löytyy kyllä näkyville jääviäkin materiaaleja. Sellaisia ovat erityisesti Rockfon-akustiikkatuotteet.

– Rockfonin akustisia alakattoja näkee julkisissa rakennuksissa hyvinkin usein, ja moni pääkaupunkiseudulla kirjastovierailuja tehnyt on sellaisen alla kulkenut ainakin Oodin yläkerrassa, Mäki mainitsee.

REDAirilla kohti huomista

Rockwool on tuonut syksyllä Suomen markkinoille tuoreen eristejärjestelmän nimeltä REDAir. Järjestelmä sopii sekä uudis- että korjausrakentamiseen, ja siitä on jo 15 vuoden ajalta kokemuksia Ruotsin, Norjan ja Tanskan markkinoilta.

REDAir-nimellä markkinoitu kokonaisratkaisu on patentoitu tuulettuvan julkisivun eristejärjestelmä, joka soveltuu käyttöön kaikenlaisten pintamateriaalien kanssa. Sen etu on, että se antaa yhtäältä arkkitehdeille laajan suunnittelun vapauden, kun esteettinen ilme ei ole riippuvainen takana olevista rakenteista, mutta toisaalta se myös tarjoaa urakoitsijalle yksinkertaisen järjestelmän, jonka mitatusti taloudellinen asennusaika lisää tuottoa ja minimoi riskejä.

Asukkaan kannalta tärkeintä on toki miellyttävä sisäilma sekä hyvä paloturvallisuus ja melun vaimennus. Mutta saneerausten aikana arvoon arvaamattomaan nousee myös lyhyempi asennusaika ja se, ettei rakennusta tarvitse urakan aikana tyhjentää asukkaista. Puhumattakaan siitä, että järjestelmä kestää aikaa ja sääolosuhteita, Loiri lisää.

– Suomen ilmasto on haasteellinen. Oli joulu tai juhannus, julkisivujen pinnat ovat hyvin usein kosteita. Jos materiaalit ovat olosuhteisiin nähden vääriä, julkisivun elinkaari jää lyhyeksi, ja kerrostalon tapauksessa silloin puhutaan aika mittavasta rahallisesta vaikutuksesta osakkeenomistajalle, hän tarkentaa.

Mäki puolestaan mainitsee tuotteen meriitiksi myös sen lisääntyneen käytön modernissa uudisrakentamisessa. Erityisesti Pohjoismaissa puurakentaminen on nouseva trendi, jota myös Suomessa halutaan edistää hallitustasolla asti.

– Pohjoismaissa suuri osa massiivipuurakennuskohteiden eristyksistä on toteutettu nimenomaan REDAir-järjestelmällä, Mäki kertoo.

Ratkaisu remonttiaaltoon

Tulevien kymmenen vuoden aikana Suomessa on nykyhetkeen nähden moninkertainen kerrostalojen julkisivusaneerausten tarve. Rakennuskanta maassamme uudistuu vain noin prosentin vuodessa, ja iso osa kannasta on saapunut siihen ikään, että se synnyttää remonttiaallon.

– Kivivilla tuo 1960–70-lukujenkin kerrostalot nykymääräysten tasalle ja tuo niihin merkittäviä energiasäästöjä. Koko rakennus päivittyy turvalliseksi ja ekologisemmaksi asuinympäristöksi, Loiri sanoo.

Mäki komppaa ja jatkaa:

– Sen ajan kerrostalot eivät lähtökohtaisesti ole energiatehokkuudeltaan lähimainkaan samassa sarjassa kuin uudet talot. Siksi peruskorjausten yhteydessä tämä osa-alue nousee vahvasti esille.

Taloihin saatetaan nykyään tehdä lisälämmöneristystä eli niin sanottuja energiaremontteja. Sekä energiaremonteilla että Rockwoolin ympäristöystävällisillä materiaaleilla pyritään pohjimmiltaan samaan lopputulokseen: ilmastoystävällisempään asumiseen.

Lisäksi myös pienemmät kohteet kuten omakoti- ja rivitalot vaativat nämä samat eristeet. Ratkaisut saattavat tulla vastaan yksityishenkilöllä, jos hän esimerkiksi rakennuttaa oman kodin, tai taloyhtiöasukkaallakin siinä tilanteessa, kun hän istuu taloyhtiönsä hallituksessa ja pohtii naapureineen mahdollisen saneerauksen kilpailutusta.

– Kuluttajan on siis ihan yhtä lailla syytä olla tietoinen siitä, mitä hänen kotinsa seinien sisään on laitettu, toteaa Mäki.