Kilpailukykyinen, innovoiva ja investoiva biotuotetalous

Fossiilisten korvaaminen biopohjaisilla raaka-aineilla on suomalaiselle biotuoteteollisuudelle valtava mahdollisuus. Ratkaisujen kaupallistaminen vaatii muun muassa uudenlaista ajattelua ja pitkäjänteistä kehitystyötä.
TEKSTI | OUTI RANTALA KUVA | JOONA RAEVUORI
Metsä- ja biotuoteteollisuuden strategiakonsulttiyritys Vision Hunters auttaa yrityksiä biotuotteiden prosessien tehostamisessa, liiketoiminnan kehittämisessä, sekä ratkaisujen kaupallistamisprosessin eri vaiheissa. Riippumattomalla ja faktoihin pohjautuvalla neuvonannolla on tärkeä rooli uusien biotuotteiden liiketoiminnan kehityksessä.
Teoriassa kaikki fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvat tuotteet voidaan korvata biopohjaisilla, mutta kaupallinen toimivuus ja skaalautuminen vaativat mittavia investointeja.
– Pääoman tarve on valtava, ja saavuttaaksemme vihreän siirtymän tavoitteet, täytyy kaikkien investointien tukea fossiilisista raaka-aineista irtautumista. Biotalouden innovaatiot ovat yksi vihreän siirtymän keskeisimmistä mahdollistajista, arvioi Vison Huntersin toimitusjohtaja Iris Ollila.
Rahoitusmarkkinoiden uudet velvoitteet nopeuttavat siirtymää, jossa taksonomia ja yritysten uudet raportointivaatimukset ovat keskeisessä roolissa. Uusien biotuotteiden kaupallistamiseen liittyy kuitenkin toisenlaisia haasteita: uusien raaka-aineiden, prosessien tai markkinoiden kehitystyö vaatii pitkän aikavälin sitoutumista eikä pikavoittoja ole tarjolla.
Vision Huntersin asiantuntija Samuel Leppänen työskentelee aktiivisesti uusien tuotteiden ja liiketoiminnan kehityksen parissa.
Pohjoismaiden välillä on aktiivinen yhteistyöverkosto, jossa yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittävät jatkuvasti uusia biotuotteita erilaisiin loppukäyttöihin. Pohjoismaat, erityisesti Suomi, ovat edelläkävijöitä biotuoteteollisuuden saralla.
Yhteistyö on tärkeää, sillä teollisen mittakaavan tuotantoon tähtääviä innovaatioita ei synny ilman pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä, sekä yritysten sitoutumista strategisella tasolla.
– Teollisen luokan tehdashankkeissa investointikustannukset ovat suuria, ja uusien tuoteinvestointien takaisinmaksuun liittyy aina epävarmuustekijöitä, Leppänen toteaa.
Investointien tulee tukea fossiilisista raaka-aineista irtautumista.
Vision Huntersin toimitusjohtaja Iris Ollila
Kannattavuutta pyritään parantamaan raaka-aineen käyttöä tehostamalla ja prosessien tehokkuutta parantamalla.
– Esimerkiksi puunkäyttöä voidaan tehostaa hyödyntämällä myös osa ligniinistä ja hemiselluloosasta, jotka osaltaan korvaavat fossiilisia raaka-aineita, kuten esimerkiksi liimoja, hiilimustaa ja teollisia kemikaaleja. Kiertotalouden filosofian tulee olla läsnä kaikissa prosesseissa, Ollila mainitsee.
Vahvuutena osaaminen ja hyvin hoidetut metsät
Etenkin Suomen vahva osaaminen sekä pitkät perinteet metsäteollisuudessa ja koulutuksessa luovat hyvän pohjan kilpailukykyiselle biotuotetaloudelle.
– Ulkomaiset rahoittajat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta alan yrityksiä kohtaan ja useita monikansallisia hankkeita on viime vuosina käynnistetty Suomessa, esimerkiksi selluloosapohjaisen tekstiiliteollisuuden tehtaita, Leppänen kertoo.
Raaka-aineen osalta Suomella on myös vahvat lähtökohdat. Suomalaiset metsät ovat hyvin hoidettuja ja kestävän metsänhoidon jatkuvaan kehittämiseen panostetaan. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama geopoliittinen muutos on vaikuttanut havupuumarkkinoihin luoden kahden markkinan todellisuuden. Pohjoismainen sertifioitu havupuu on nyt entistä halutumpaa, kun biomateriaalien, ennen kaikkea puun, kysyntä on kasvanut. Kasvua on vauhdittanut kysyntä uusilla teollisuuden aloilla, kuten metalli- ja kemianteollisuudessa, joilla ympäristötavoitteet luovat painetta fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle. Myös energiakriisi on lisännyt kysyntäpainetta merkittävästi.
– Kilpailukykyisen toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen ovat avainasemassa, kun korkean jalostusarvon biotuoteteollisuutta kehitetään Suomeen. Arvonluontikyky sekä lainsäädäntö määrittävät lopulta sen, missä puuta ja muita biopohjaisia raaka-aineita käytetään. Myös kriittinen tarkastelu on kohdallaan. On tärkeää arvioida missä loppukäytöissä vaikuttavuus on suurinta, Leppänen ja Ollila huomauttavat.