Hyppää sisältöön

Kiertotaloudesta säästöjä ja turvaa huoltovarmuuteen

Kiertotaloudesta säästöjä ja turvaa huoltovarmuuteen

7.12.2022

Nanoparin kehittämän ratkaisun avulla miljoonien tonnien painoisista lietemassoista saadaan jalostettua käyttökelpoista kierrätyslannoitetta.

Lietteiden hyödyntäminen lannoitteena takaa maa- ja metsätaloudelle nykyistä paremman huoltovarmuuden. Samalla vesilaitokset säästävät kustannuksissa jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa.

TEKSTI | JUKKA NORTIO   KUVAT | ANNA-KATRI HÄNNINEN

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä aiheutunut lannoitepula ovat nostaneet julkiseen keskusteluun maamme lannoiteomavaraisuuden. Yara saa vielä kymmenen vuotta Siilinjärven kaivokselta lannoitteiden raaka-ainetta, mutta sen jälkeen tilanne on toinen. Vuosikymmenen päästä meidän on tuotava lannoitteet tai niiden raaka-aineet merien takaa.

Mineraalipohjaisiin lannoitteisiin liittyy toinenkin ongelma: ne tuotetaan uusiutumattomista luonnonvaroista, joiden käytössä tulee globaalisti jossain vaiheessa raja vastaan. Ennen sitä niiden hinnat nousevat, sillä lannoitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti.

Kotimaisista sivuvirroista saa kierrätyslannoitteita

Biopohjaiset ja luonnon kierrosta saatavat lannoitteet ovat taloudellinen, ekologinen ja kestävä ratkaisu. Puumalalaisen Nanoparin puhdistamo- ja karjatalouslietteitä hyödyntävä teknologia perustuu olemassa olevien ja hyväksi havaittujen teknisten ratkaisujen soveltamiseen.

– Kotimaisista sivuvirroista valmistetuilla kierrätyslannoitteilla voidaan kattaa koko Suomen lannoitetarve, Nanoparin toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen toteaa.

Nanopar yhdisti kaivos- ja prosessiteollisuudessa käytetyn kuivaimen lietteen prosessointiin. Teknologialla kaikki terveydelle vaaralliset taudinaiheuttajat tuhotaan korkeassa lämpötilassa. Ratkaisu on kehitetty sopimaan erityisesti yhdyskuntajätevesilietteiden käsittelyyn.

Nanoparin ratkaisulle on huimat markkinat jo pelkästään kotimaassa. Lietemassoja on valtavat määrät: miljoona tonnia puhdistamolietettä, 15 miljoonaa tonnia lehmän lantaa ja puoli miljoonaa tonnia hevosen lantaa. Niissä on noin 22 tuhatta tonnia fosforia ja runsaasti typpeä, jotka voisi kierrättää maa- ja metsätalouden lannoitteiksi.

Säästöjä vesilaitoksille

Kuntonen sai idean lietteen hyödyntämiseen, kun hän alkoi toimia Puumalan vesiosuuskunnan puheenjohtajana. Osuuskunnan 300 000 euron vuosibudjetista kuluu noin 15 prosenttia siihen, että lietettä kuljetetaan Mikkeliin käsiteltäväksi. Yhden kuutiometrin käsittelykulu on 80-100 euroa.

– Suomessa menee noin sata miljoonaa euroa lietteiden kärräykseen ympäri maata, Kuntonen tietää.

Toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen kertoo lietteiden sisältävän paljon fosforia ja typpeä, joita voidaan hyödyntää maataloudessa lannoitteena.

Koska Kuntosella on pitkä kokemus kuivatustekniikoiden ja termisen kuivauksen hyödyntämisestä, hän alkoi kehittää ajatusta, miten teknologioita voisi käyttää lietteen kuivatukseen – ja nimenomaan niin, että liete saataisiin käsiteltyä sen syntypaikalla.

– Infrapunakuivain on minulle tuttu, kun edustin teknologiaa yrityksessäni Brasiliassa. Sillä voidaan kuivata lietteitä ja muita materiaaleja aiempaa paljon tehokkaammin. Kun perinteisillä menetelmillä kuivataan litra per kilowattitunti, päästään menetelmällämme kahteen ja puoleen litraan per kilowattitunti.

Valmiina tositoimiin

Nanopar on kehittänyt teknologiaansa vuodesta 2018 lähtien. Tällä hetkellä sen teknologialla tuotettuja lannoitteita käytetään muun muassa Puumalan golfkentällä. Mikkelin Biosairilaan toimitetaan tutkimuskäyttöön 40 jalan merikonttiin rakennettu Paskíer-kierrätyslannoitteiden valmistuslaitteisto. Luonnonvarakeskus Lukella on Jokioisissa tutkimuskäytössä Nanopar-infrapunakuivain.

Yritys tekee pilottiprojekteja myös biokaasulaitosten kanssa, joiden mädätysjäännökset ovat hyvää raaka-ainetta kierrätyslannoitteelle. Laitoksilla on eri linjat puhdistamolietteille ja biojätteille. Biojätteistä tuotetusta lietteestä voidaan tehdä suoraan kierrätyslannoitteita.

Jätevesipuhdistamoiden lietteisiin suhtaudutaan toistaiseksi varauksella. Puhutaan muun muassa niissä olevista lääkejäämistä, haitta-aineista ja raskasmetalleista.

Nanopar on teettänyt Eurofinsillä analyysit Helsingin, Mikkelin ja Puumalan jätevedenpuhdistamojen lietteistä, joissa on havaittu, että niiden lääkejäämät ja haitta-ainemäärät ovat varsin pieniä ja mittaustoleranssien rajoissa. Raskasmetallien määrät olivat myös selkeästi sallittujen pitoisuuksien alapuolella. 

– Luke on tutkinut jo pitkään lietepohjaisia lannoitteita ja todennut niiden käytön olevan täysin turvallista. Lietteiden saaminen kiertoon on tärkeä asia sekä kansantaloudelle että huoltovarmuudelle.

Haku