Kieltenopetuksen kotipesä

Kun kielten oppiminen tökki sekä koulussa että ammattiopinnoissa, Jaakko Vartiainen päätti tehdä asialle jotakin. Hän kokosi oppimista helpottavia menetelmiä ja opetteli koodaamisen niksit. Vartiainen havaitsi, että omaksumista joudutti oikeinkirjoituksen tunnistus, joka antoi välittömästi palautteen virheistä.

– Huomasin oppivani nopeasti ja myös nauttivani opiskelusta. Innostuin jatkamaan menetelmien suunnittelua eteenpäin, Vartiainen kertoo.

Uuden oppimisympäristön luomisesta kiinnostui myös myyntiä ja markkinointia opiskellut Kari Savolainen. Yhdessä miehet perustivat Reactoredin vuonna 2015. Savolainen toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Vartiainen sen kehittämispäällikkönä.

Sovellusta testattiin ensin peruskoululuokilla Hämeenlinnassa: kirjoittamista, kuuntelemista, puhumista, näkemistä ja välitöntä palautetta yhdistävä oppimismenetelmä sai innostuneen vastaanoton oppilailta. Vuonna 2017 Reactored toi markkinoille ensimmäisen version oppimisympäristöstä.

– Tällä hetkellä noin 35 000 käyttäjää yli sadassa koulussa ympäri Suomen harjoittelee vuosittain kieliä Reactoredin avulla. Asiakkaina on peruskouluja, lukioita, ammattikouluja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutusta ja koulutusyrityksiä, Savolainen listaa.

Valmiita oppimateriaaleja 

Selainpohjainen sovellus on suunniteltu toimimaan kaikilla laitteilla. Reactoredissa on valmiina sato-ja oppituntipohjia 10 kielelle, ja kaiken kaikkiaan oppimisympäristöstä löytyy tuki 22 kielelle.

Opettaja voi rakentaa kurssikansioon omia harjoituspaketteja tai käyttää valmiita oppisisältöjä. Harjoittelu tapahtuu joko luokassa tai kotona. Oppimisen tukena käytetään päätelaitteeseen mukautuvaa näkymää, säädettävää vastaustapaa, välitöntä palautetta ja automaattisia lausuntaesimerkkejä.

Noin 35 000 oppilasta yli 100 koulussa käyttää Reactoredia.

– Sovellukseen on rakennettu myös oppimisen seuranta. Järjestelmä mittaa harjoittelukertoja, käytettyä vastaustapaa sekä tehtäväkohtaista aikaa. Opettaja näkee jokaisen oppilaan suoritukset ja voi tukea harjoittelua vaativissa osa-alueissa, Vartiainen tarkentaa.

Lisäksi kokeet, niiden tarkistaminen ja arviointi on digitalisoitu. Verkkokoulutuksen tavoitteena on muuttaa ja helpottaa opettajan työtä. Pedagogisesti laadukasta opetusta on ollut kehittämässä joukko palkittuja kieltenopettajia.

Alakohtaista kielikoulutusta

Parin viime vuoden aikana tarve työperäiselle maahanmuutolle ja maahanmuuttajien kielikoulutukselle on kasvanut. Tämä näkyy kovana kysyntänä Reactoredissa.

– Tarjoamme räätälöityjä kurssipaketteja yrityksille ja kielikoulutusta järjestäville työvoimapalveluille. Esimerkiksi hoiva-alalle olemme luoneet mallin, jolla koulutus käynnistetään verkon kautta jo lähtömaassa, Savolainen kertoo.

Hoiva-alan työvoiman kielikoulutuksissa suomen kieltä harjoittelee yhteistyökumppaneiden kautta tällä hetkellä noin tuhat oppilasta kuukausittain. Oppilaita on muun muassa Filippiineiltä, Vietnamista, Intiasta sekä Uzbekistanista.

Oppisisältöjen luomisessa käytetään apuna ammattitaitoisia kieltenopettajia. Opetus räätälöidään yhteistyössä tilaajan kanssa ja ala-kohtaisissa tehtävissä tarvittavan sanaston pohjalta. Verkko-opetus tähtää kullakin alalla vaadittavan kielitaitotason saavuttamiseen.

Finsku auttaa ukrainalaisia

Kesän alussa yhteistyöprojektina julkaistu Finsku-kielikoulutusmateriaali on suunniteltu työelämään tai opiskelemaan tuleville ukrainalaisille. Mukana yhteistyössä ja kustannuksia jakamassa ovat muun muassa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, Yle, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus. Ilmaisella verkko-opetusmateriaalilla on noin 13 000 käyttäjää.