Kielten opiskelu avaa lukuisia ovia

Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa SYK:ssa ja Helsingin kielilukiossa kielten opiskelu on monipuolista, kansainvälistä ja ennen kaikkea innostavaa. Kursseilla tutustutaan myös eri maiden kulttuureihin, ja sekä opettajat että oppilaat ovat yhtä mieltä siitä, että kielten opiskelu kannattaa.

_{TEKSTI | MOONA LAAKSO  KUVAT | JUHA ARVID HELMINEN}

Etelä-Haagassa koulun pihalla käy iloinen puheensorina. That’s so cool! Oppilaat käyvät innokasta keskustelua englanniksi. Sama toistuu kävellessä koulun käytävillä. Sitten kello soi ruokatunnin päättymisen merkiksi.

Vuonna 1886 perustetussa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa toimii perusopetuksen luokat 3–9, lukio sekä kansainvälinen IB-tutkintoon johtava lukio.

– Koulustamme harvinaisen tekee se, että kolmannelta luokalta lähtien opiskellaan pitkänä kielenä joko saksaa, ranskaa tai venäjää, kertoo SYK:ssa venäjää opettava Laura Paljakka.

Koulussa opetetaan lisäksi englantia, ruotsia, espanjaa, italiaa, japania ja arabiaa. Toisinaan on tarjolla myös korean kielen opintoja.

Myös Helsingin kielilukiossa ilmapiiri on kansainvälinen.

– Noin 30 prosenttia on opiskelijoita, joilla on erilaista etnistä taustaa, kertoo Helsingin kielilukiossa toimiva, italian ja englannin kielten lehtori Heidi Kohi.

Helsingin kielilukiossa voi opiskella A-kielinä ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää ja kiinaa. B3-kielinä on tarjolla italiaa, latinaa, arabiaa, japania ja koreaa.

– Helsingin kielilukiossa voi opiskella kielilinjalla kielipassia tavoitellen. Opiskelu on mahdollista myös kokonaan englanniksi lukion englanninkielisellä linjalla.

Useaa kieltä kannattaa opiskella samanaikaisesti

SYK:ssa lukion toisella luokalla opiskeleva Sara Poijärvi on opiskellut englantia ja ranskaa A-kielenä. Kahdeksannella luokalla hän kiinnostui japanin kielestä, jonka opiskelua hän on jatkanut myöhemmin lukiossa. Sen lisäksi hän on ottanut espanjan ja saksan kursseja.

– Mielenkiintoinen huomio oli, kuinka paljon ruotsin kieli auttoi saksan kielen ymmärtämisessä, samalla tavalla kuin espanja, joka on todella lähellä ranskaa. Aika paljon pystyy päättelemään.

Poijärvi arvelee kiinnostuksen kieliä kohtaan juontavan juurensa lapsuuteen, sillä hän on käynyt englanninkielisen päiväkodin. Myös Helsingin kielilukiossa abivuotta käyvä Tiia Hakulinen kiinnostui kielistä jo lapsena.

– Ensimmäisenä lukiovuotena otin saksan ja ranskan kursseja. Huomasin saman kuin Sara, että saksa auttaa ruotsin kanssa. Saksan opiskelu kehittää samalla ruotsia. Olen käynyt myös italian kursseja ja unkaria yhden kurssin.

Molemmat kuvailevat kielten opiskelua monipuoliseksi. Tunneilla luetaan ja puhutaan kieltä paljon, toisinaan pelataan pelejä ja katsotaan elokuvia sekä uutisia maan kielellä.

Paljakka toteaa, että suullinen puoli opetuksessa on vuosien varrella noussut isompaan rooliin ja virheitä sallitaan eri tavalla kuin ennen, varsinkin puhuessa. 

Mitä enemmän kieliä hallitsee, sitä enemmän aukeaa myös looginen päättelykyky.

– Tärkeintä on, että tulee ymmärretyksi. Ylioppilaskirjoitusten suullisesta kokeesta on puhuttu pitkään, ja sellainen olisi minusta erittäin tervetullut, koska se suuntaisi myös opetusta.

Poijärvi arvelee kohtaavansa tulevaisuudessa tilanteita, joissa on tärkeämpää osata kommunikoida kielellä suullisesti kuin kirjoittaa kieliopillisesti täydellinen teksti. 

– Toki on tärkeää hallita kielioppi ja osata kirjoittaa kieltä, mutta yhtä tärkeää ellei tärkeämpää on puhuminen, hän toteaa.

– Puhuminen auttaa myös sujuvoittamaan kieltä. Koen, että mitä enemmän puhun kieltä, sitä sujuvampaa tekstiä myös tuotan, Hakulinen lisää.

Kulttuuri on poikkeuksetta erottamaton osa kieltä

Molemmissa kouluissa kulttuuriosaaminen on tärkeässä roolissa, ja kulttuuriopetusta tulee kielten opetuksen lomassa.

– Kieli ja kulttuuri ovat erottamaton kokonaisuus. Koulussamme on opintomatkojen suhteen pitkät perinteet, ja varsinkin pitkissä kielissä ne ovat olennainen ja motivoiva osa opiskelijoille. Venäjää opiskelevat tekevät retken alakoulussa Pietariin, kahdeksannella luokalla mennään Venäjälle asumaan perheeseen ja lukiossa Moskovaan kahdeksi viikoksi opiskelemaan. Myös kulttuuriretket kotimaassa ovat osa kulttuuriopetusta, kävimme juuri katsomassa elokuvan Hytti nro 6, Paljakka kertoo.

Poijärvi oli kahdeksannella luokalla viikon opintomatkalla Ranskassa. Myös SYK:ssa oli juuri vaihto-oppilaita Ranskasta, ja yhden heistä oli tarkoitus majoittua Poijärven perheeseen. Koronan takia hänen matkansa kuitenkin peruuntui.

– Peruuntumisesta huolimatta olemme pitäneet yhteyttä ja suunnitelleet, että hän voisi tulla kesällä käymään täällä, Poijärvi kertoo.

– Parhaimmillaan näistä matkoista jää ystäviä, joihin pitää yhteyttä, ja se palvelee kielen oppimista erittäin hyvin, Paljakka lisää.

Sekä SYK:ssa että Helsingin kielilukiossa pyritään siihen, että kansainvälisyys olisi opetuksessa läsnä kaiken aikaa.

– Koulumme on monikulttuurinen ja myös opetus on kansainvälistynyt. Meillä käy myös paljon kansainvälisiä vieraita. Kansainvälistä yhteistyötä ja vierailuita on jokaisessa kielessä. Lisäksi osana monien eri kielien opetusta järjestämme leirikouluja, joissa pyritään perhemajoitukseen, Kohi kertoo.

Kansainvälistyvä maailma

Maailma kansainvälistyy ja myös työelämässä edellytetään kielitaitoa. Englanti ja ruotsi eivät välttämättä enää riitä työmarkkinoilla.

– Monien yritysten kilpailukykyisyys riippuu siitä, minkälaisia työntekijöitä heillä on. Maailma globalisoituu koko ajan, ja ilman kielitaitoa kaikille asiakkaille ei pystytä tarjoamaan palveluita. Tosiasia on, että vaikka meillä osataan englantia, kaikkialla muualla sitä ei osata. Italian opettajana voin sanoa, että Italiassa englannin kielen taito on aika kehnolla pohjalla, Kohi toteaa.

Paljakka muistaa lukeneensa artikkelin, jonka mukaan työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti sosiaalisia kykyjä, kulttuurillista osaamista ja vuorovaikutustaitoja – ja ne kaikki ovat kielten opetuksessa ydinosaamisaluetta.

Kohi myös muistuttaa, etteivät kielet ole erillinen kokonaisuus, vaan mitä enemmän niitä hallitsee, sitä enemmän aukeaa myös looginen päättelykyky. Kun hallitsee yhden tai kaksi kieltä, myös muut kielet alkavat avautua.

– Kielet myös kasvattavat erilaisia kommunikaatio- ja argumentaatiotaitoja ja samalla opimme toisista ihmisistä. Se on ehkä kielten suurin tarkoitus: aivojen aktivointi.

Työelämässä kiinnitetään huomiota myös äidinkieleen. Kohi toteaa, että oma äidinkieli on tänä päivänä jopa vieras kieli.

– Äidinkielen hallinta on erittäin tärkeää, ja työnantajat kiinnittävät  siihen entistä enemmän huomiota. Virheitä täynnä oleva työhakemus päätyy helposti pinkan pohjalle, vaikka kyseessä olisi muuten potentiaalinen kandidaatti.

Jatko-opiskelupaikan haku on pian Hakuliselle ajankohtainen asia, ja hän on pohtinut uraa kielten opettajana.

– Haluan myös jossain vaiheessa muuttaa ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään. Kielten opiskelusta tulee ihan takuulla vielä olemaan paljon hyötyä.

Poijärvi on samaa mieltä.

– Uskallan väittää, että kielistä on hyötyä ja luulen, että kielitaito avaa ovia työelämään helpommin.

---

Tampereella on monipuolistettu kielten opintotarjontaa

TAMPEREELLA on tehty määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi usean vuoden ajan. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL myönsi Vuoden kieliteko 2021 -palkinnon Tampereen kaupungin A1-kielivalinnoille. Palkinto annetaan kielten kehittäjäopettajaryhmälle, joka vastaa opiskelijoiden kannustamisesta eri kielivalintoihin käytännön tasolla.

Vieraisiin kieliin tutustuminen alkaa Tampereella jo varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopiston kielenopettajaopiskelijat käyvät päiväkodeissa pitämässä kielisuihkutuokioita, joissa tutustutaan eri kieliin ja kulttuureihin muun muassa leikkejä, lauluja, loruja, riimejä ja liikuntaa hyödyntäen. Esiopetuksen aikana vieraisiin kieliin tutustutaan yhden tunnin ajan viikossa Kikatus- eli kielikasvatustunneilla.

Tampereella järjestetään myös koulukohtaisia kielivalintailtoja sekä alueellisia, messutyylisiä tilaisuuksia, jotka on suunnattu koko perheelle. Tilaisuuksissa kieltenopettajat esittelevät omia kieliään ja koordinoiva kieltenopettaja vastaa yleisiin kysymyksiin.

Tampereella ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu aloitetaan ensimmäisellä luokalla jo syyslukukauden alussa. Tarjolla on seitsemän eri kieltä A1-kieleksi; englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Valikoima vaihtelee koulukohtaisesti.

Tampereella sekä esiopetuksen Kikatus-tunneista että perusopetuksen kielenopetuksesta huolehtivat kielenopettajat tai kaksoispätevät luokanopettajat.

– Kevään 2021 A1-kielivalinnoissa jopa 37 prosenttia esiopetusikäisistä toivoi ensisijaisesti jotain muuta kieltä kuin englantia A1-kieleksi, avaa Tampereen kaupungin koordinoiva kieltenopettaja Outi Verkama.