Kielitaito on kannattava sijoitus tulevaisuuteen

Vieraiden kielten opiskelu on turhaa: maailmalla pärjää englannilla ja aina voi turvautua Google-kääntäjään. Näin ajattelee aika moni. Asenne näkyy jo peruskouluissa, joissa vieraiden kielten suosio on ollut laskussa. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaito on kuitenkin arvokas valttikortti, joka voi avata ovia niin opiskelu- kuin työelämässäkin. Tähän uskotaan Helsingin kielilukiossa, jonka motto kuuluu Kotona maailmalla.

– Kun osaa useampia kieliä, vaikka edes vähän, voi tuntea olonsa kotoisaksi missä päin maailmaa tahansa. Englannintaito ei oikeastaan ole kielitaitoa: sen rinnalle olisi hyvä opiskella ainakin toinen vieras kieli. Ja lukiossa ehtii vielä hyvin aloittaa uusia kieliä, kannustaa Helsingin kielilukion rehtori Sanna Manner.

Helsingin kielilukio on kunnallinen oppilaitos, jolla on pitkät perinteet paitsi Euroopan, myös Aasian ja Afrikan kielten opetuksessa. Tarjolla on peräti 13 eri kieltä: suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska, espanja, italia, latina, venäjä, kiina, arabia, korea ja japani. Kieliä voi opiskella usealla eri tasolla.

– Erityisen ylpeitä olemme japanin kielestä, jossa tarjoamme kaikki kahdeksan opintojaksoa ainoana lukiona Suomessa. Opettajana toimii Takae Takanen, jonka äidinkieli on japani. Aloimme opettaa japania kauan ennen kuin siitä tuli trendi. Myös arabian kielen lukio-opetus alkoi lukiostamme, Manner sanoo. Helsingin kielilukio koordinoi paraikaa Aasian ja Afrikan kielten hanketta yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Japanin kielen asiantuntijana hankkeessa toimii kielilukion japanin opettaja Takae Takanen, joka on seurannut läheltä japanin kielen suosion kasvua Suomessa. Hän uskoo suosion selittyvän nuorten harrastuneisuudella japanilaisen populaarikulttuurin ilmiöiden, kuten animen ja mangan saralla.

– Ensin animea ja mangaa luetaan englanniksi tai suomeksi, ja sitten syntyy halu lukea niitä alkuperäisellä kielellä. Kyse on aidosta kiinnostuksesta Japanin kieltä ja kulttuuria kohtaan, Takanen tietää.

Kielen ja kulttuurin liitto

Koska kielenkäyttö on kulttuurisidonnaista, myös kielitaidon kehittyminen vaatii ymmärrystä siitä kulttuurista, jossa kyseistä kieltä puhutaan. Helsingin kielilukion arjessa kieli ja kulttuuri punoutuvat yhteen niin ulkomaille suuntautuvien leirikoulujen, kansainvälisten vierailijoiden ja projektien kuin erilaisten tapahtumien, kuten kieliviikkojen ja teemapäivien kautta.

– Kieli on aina yhteydessä kulttuuriin. Kielitaito lisää ihmisten ja kulttuurien välistä ymmärrystä sekä kasvattaa maailmankansalaisia, joilla on valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä. Kielten opiskelu sopii kaikille ja on parhaimmillaan myös hauskaa, kielilukion apulaisrehtori Minna Ankkuri summaa.

Kesällä 2023 Helsingin kielilukio muuttaa uusiin tiloihin lähelle Metropolian ammattikorkeakoulua. Samalla se laajenee 900 opiskelijan kouluksi. Perusasiat eivät kuitenkaan muutu: kielilukio pyrkii olemaan mahdollisimman monipuolinen kielipainotteinen lukio, joka ajaa sydämensä asiaa, eli kielten opetusta. Koulusta löytyy lisäksi esimerkiksi tiede- ja taidepolut.

– Kielilukiossa on myös uusi englannin- ja suomenkielinen linja, jossa noin puolet opinnoista suoritetaan englanniksi. Linja on varteenotettava vaihtoehto englanninkieliselle IB-lukiolle. Se tähtää suomalaiseen ylioppilastutkintoon, kasvattaa kielitaitoa ja lisää valmiuksia lähteä jatko-opintoihin ulkomaille, Manner vinkkaa.

Yksi erityispiirre on myös se, että kielten opetusta tarjotaan pienillekin ryhmille oppilaiden kieli- tai kulttuuritaustaan katsomatta. Tavoitteena on kasvattaa nuoria, joilla on laaja kielivaranto.

– Globaalissa maailmassa hakeudutaan yhä pienemmällä kynnyksellä kansainvälisille opintopoluille ja töihin ulkomaille. Siksi on vähän paradoksaalista, että usein hankittu kielitaito on pelkkä englanti. Kielitaidon merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa: se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, Ankkuri toteaa.