Kestävien ratkaisujen kaupunki

Espoo on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: kaupunki haluaa olla täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Onnistumisen avain on yhteistyö.

^{TEKSTI | ANTTI J. LAGUS KUVA | JOONA RAEVUORI}

Espoon kaupungin tavoitteesta tekee haastavan erityisesti se, että kaupungin kaikista päästöistä se voi toiminnallaan vaikuttaa vain noin kymmeneen prosenttiin. Vaikka kaupunki lisäisi omien palvelujensa energiatehokkuutta merkittävästi, valtaosa kaikista päästöistä syntyy silti muista lähteistä, kuten esimerkiksi asumisesta ja liikenteestä.

Hiilineutraaliuden tavoittelun avainsana on yhteistyö. Espoossa on mielenkiintoisia lämmityskokeiluja, joista kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä mainitsee Otaniemeen porattavan 6,5 kilometriä syvän reiän, josta haetaan puhdasta geolämpöä. Mäkelä mainitsee myös lämpöpumppuvoimalan, missä jätevedestä kerätään talteen hyötylämpö. Näillä keinoin kaukolämmössä voidaan säästää merkittävästi fossiilisia polttoaineita.

Tavoitteena on, että energiatuotanto on kokonaan uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä, mikä pienentää myös käyttäjien energialaskua.

Maailman älykkäin kaupunki

Espoo sai tänä vuonna kansainvälisen tunnustuksen, kun kaupunki valittiin The Most Intelligent Community -kilpailussa voittajaksi. Aiempia voittajakaupunkeja ovat olleet muun muassa Hollannin Eindhoven ja Australian Melbourne. Kaupunkilaisista, oppilaitoksista ja yrityksistä muodostuva yhteisö täyttää älykkyyden kriteerit.

Mäkelän mukaan Espoo on pitänyt yhtenä mallina Eindhovenia, jossa on yliopisto ja teknologiayritys Philipsin kotipaikka. Mäkelä toivoo, että voitto toisi kaupungille uusia kontakteja niin yritys- kuin tutkimusmaailmaan.

Kasvua raiteiden varrella

– Kun sanomme, että Espoo on monessa asiassa edellä, useat saattavat pitää sitä kehuskeluna. Edelläkävijyys on ennemminkin kasvukaupungin velvollisuus, Mäkelä sanoo.

Kaupungille edelläkävijyys merkitsee rohkeutta tehdä asiat toisin. Yksi kestävän kehityksen kulmakivistä on osaaminen. Kaupunki tekee yhteistyötä seudun korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa ja tarjoaa eri opinahjoille mielenkiintoisia pulmia ratkottavaksi.

Espoossa on viisi kaupunkikeskusta: Tapiola, Olari ja Matinkylä, Espoonlahti, Leppävaara sekä Espoon keskus. Kaupungin kasvaessa uusia asuntoja ja elinkeinotoimintaa suunnataan raiteiden varteen. Mäkelä huomauttaa, että monet maailman suurkaupungit koostuvat useista kaupunkikeskuksista.

Espoon Tapiolassa lapsuutensa viettänyt Mäkelä muistelee, kuinka ennen joka paikkaan mentiin jalan. Sama tavoite on nyt myös kaupunkikeskusten kehittämisessä. Tarkoitus on, että kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä asukkaita. Lähellä on myös luontoa, joka tarjoaa hyvinvointi – ja virkistysmahdollisuuksia.

Yhteisöllisyys on kaupungille merkittävä voimavara. Onnistumisen edellytykset ovat siellä, missä mukana ovat kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset. Esikoululaiset kiteyttivät Päivä kaupunginjohtajana -esityksissään hyvän yhteisön ja kestävän kaupungin. Siellä lapset leikkisivät, nuoriso oppisi, luontoa ei sotkettaisi, kaikki olisivat töissä ja mummot ja vaarit hoidettaisiin.

---

Joukkoliikenteen uusi tulevaisuus

ESPOOSSA on totuteltu vajaan vuoden ajan metron käyttöön. Siirtyminen suorista bussilinjoista liityntäliikenteeseen ei ole ollut helppoa, mutta Helsingin seudun liikenteen hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell lupaa, että joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti nopeammaksi ja sujuvammaksi.

Metro on jo tehostanut Espoon liikennettä. Parhaillaan on rakenteilla metron jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Liikennettä sujuvoittaa myös tulevaisuuden toteutuslistoilla oleva kaupunkirata, jonka ansiosta lähijunaliikenne pääsee omille raiteilleen Leppävaarasta eteenpäin eikä ole enää kaukoliikenteen armoilla.

– Kehä I:tä kulkeva bussilinja 550 korvataan pikaraitiotiellä. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiotievaunu vetää bussia monta kertaa enemmän matkustajia ja liikkuminen on kumipyöriä sutjakampaa. Uuden linjan rakennustyöt alkanevat ensi vuonna, Hertell kertoo.

Kestävä Espoo -ohjelmatyötä tehdään yhdessä kumppaneiden ja kaupunkilaisten kanssa. Keskeisiä kehittämisalueita ovat älykkäät kaupunkiratkaisut, vähäpäästöinen ja älykäs liikkuminen, uusiutuva energia, vastuullisuus sekä viihtyisä lähiympäristö.

Kaupunki on satsannut myös kaupunkipyöräilyyn. Espoon yli sadalta kaupunkipyöräasemalta lainattavilla pyörillä tehdään keskimäärin 2 200 päivittäistä matkaa.

Leppävaaran liityntäliikenteen yhteyksiin edellytetään kilpailutuksen yhteydessä lisää sähköbusseja. Espoon ensimmäiset sähköbussit aloittivat vajaa kolme vuotta sitten.