Kestävää kehitystä voidaan edistää dataa hyödyntämällä

Kestävän kehityksen dataa voidaan käsitellä taloudellisen datan tavoin. Useissa yrityksissä näin ei silti tehdä, vaikka laki tulee edellyttämään keskisuuriltakin yrityksiltä vastuullisuusraportointia.

TEKSTI VALTTERI MÖRTTINEN | kuvaT TIETOEVRY

Yritysten vastuullisuutta ja kestävää kehitystä todentavat mittarit ovat usein monimutkaisia ja mittaaminen hankalaa. Tietoevryllä on omakohtaista kokemusta vastuullisuusraportoinnin hankaluudesta kahden yrityksen fuusioituessa. Eri lähteistä haettavat tiedot vaativat lukemattoman määrän Excel-taulukoita, ja kaikki työvaiheet yhteen laskettuna projektiin kului peräti 5000 työtuntia.

Peter Mankenskiöld, Sustainability Data Hub -palvelunomistaja, koki, että datan käsittelyyn oli löydettävä parempi keino.

Raportointia oli siihen asti kehitetty datan keruun tai itse raportin näkökulmasta, mutta reaaliaikainen tilannenäkymä puuttui. Nykyisin Tietoevryn kehittämän Sustainability Data Hub -palvelun avulla valtaosa kestävää kehitystä todentavista datankeruuprosesseista pystytään automatisoimaan ja kehityksen seuranta muuttamaan näin vuotuisesta tai neljännesvuotuisesta jatkuvaksi ja reaaliaikaiseksi.

Yrityksiltä vaaditaan nyt nopeampaa reagointia 

Mankenskiöld kertoo, että käytännössä kaikki suuret yhtiöt joutuvat raportoimaan vastuullisuussohjelmansa edistyksestä sidosryhmilleen joka vuosi. Ja vuosi vuodelta näiden muuttujien laskeminen muuttuu monimutkaisemmaksi ja suurempaa tarkkuutta vaativaksi kehittyvän regulaation myötä.

Sustainability Data Hubin hyödyt ja lisäarvo olivat alusta alkaen selviä, sillä kestävyystavoitteet eivät enää perustu ainoastaan toimijan tahtotilaan vaan myös kiristyviin EU-lainsäädännön vaatimuksiin, joilla pyritään varmistamaan yritysten kestävä toiminta. Lähitulevaisuudessa vaatimukset tulevat koskemaan myös keskisuuria yrityksiä, joten raportoinnin helpottamisen tarve kasvaa entisestään.

– Suurin haaste kestävän kehityksen mittaamisessa on nykyisellään se, että toisin kuin taloudelliset mittarit, jotka elävät ympäri vuoden, vastuullisuuden mittareita tarkastellaan ainoastaan kerran vuodessa tai kvartaalissa. Yhtiöillä ei siis ole mahdollisuutta reagoida niissä ilmeneviin ongelmiin eikä käyttää dataa tulevan kehityksen ennakoimiseen, koska tiedon esille kaivaminen on hidasta ja vaivalloista. Jos taloudellista dataa kerättäisiin samalla tavalla, se olisi kaikkien mielestä hullua, joten miksi kestävyysdata olisi yhtään eri asia, Mankenskiöld kysyy.

Tavanomaisesti kysymykset kuten käytetyn sähkön ja veden määrä – monien muiden vaikuttavien asioiden ohella – nostetaan pöydälle vasta kirjanpitokauden päätteeksi. Niitä aletaan tutkia laatimalla raportteja ja laskemalla lukuja menneisyydestä, johon vaikuttaminen ei raportointivaiheessa enää ole mahdollista.

Sustainability Data Hubin toiminta perustuu siihen, että pitkän tähtäimen kestävän kehityksen mittarit ja datan keruu automatisoidaan. Tämä mahdollistaa jatkuvan ajantasaisen tilanteen seurannan ja antaa mahdollisuuden reagoida poikkeamiin nopeasti.

– Sen sijaan, että lukuisat vastuuhenkilömme täyttäisivät manuaalisesti lomakkeita perustuen eri lähteistä saatavaan dataan vastuullisuusraportointiamme varten, me rakensimme ratkaisun, joka kerää nuo tiedot määritellyistä lähteistä automaattisesti, mukaan lukien esimerkiksi laskentakaavat niin sanotuille Scope 3 -luokan päästöille, Mankenskiöld kertoo.

Scope 3 -luokalla tarkoitetaan kaikkia yrityksen epäsuoria päästöjä, jotka arvoketjusta aiheutuvat.

Tämän jälkeen ohjelmisto kykenee muodostamaan käyttäjälle työpöytänäkymän eli dash boardin, jonka perusteella tulkintojen ja päätösten teko on nopeampaa ja johdonmukaisempaa.

– Palvelumme ei kilpaile muiden dataa keräävien ohjelmistojen kanssa, vaan se nimenomaan tuo lisäarvoa niille luomalla uusia tapoja hyödyntää eri alustoille kertyvää dataa, Mankenskiöld tiivistää.

Ratkaisu, joka keventää tulevaa raportointitaakkaa

Kun asiakasyritys ottaa Sustainability Data Hubin ensi kertaa käyttöönsä, asiakas määrittelee yhdessä Tietoevryn kanssa, mitkä ovat yritykselle oleellisimmat kestävän kehityksen mittarit.

– Kun yritys on avannut meille vastuullisuusohjelmansa tärkeimmät tavoitteet, me palastelemme ne pienempiin osiin selvittääksemme, mitä dataa tarvitaan ja mistä lähteistä sitä löytyy, Mankenskiöld selittää innokkaana.

Esimerkiksi jos mitattavana alueena on energiankulutus, suurimmissa yrityksissä sekään ei ole niin yksinkertaista kuin pienemmissä, jotka voivat parhaassa tapauksessa saada laskelmansa suoraan energiantoimittajalta. Tietoevryllä itsellään on noin 140 erillistä toimistoa ja noin 20 datakeskusta. Tiedonkeruuseen tarvitaankin tässä mittakaavassa jo huomattavasti monimutkaisempi verkosto sekä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa.

Myös maapallo kiittää nopeasta reagoinnista ongelmakohtiin.

Löytääkseen näihin kysymyksiin luotettavat vastaukset asiakasyritys ja Tietoevry sukeltavat asiakkaan data-altaaseen yhdessä.

– Kyseessä ei siis ole hyllystä ostettava tuote, joka asennetaan koneelle. Tämä on yhteistyötä, jossa luomme eri datalähteiden välille yhteyksiä ja etsimme uusia tapoja hyödyntää niitä. Tällainen järjestelmäintegraatio on juuri sitä, mitä me Tietoevryssä olemme tehneet jo reilut viisi vuosikymmentä, joten se on meillä valmiiksi DNA:ssa, Mankenskiöld täsmentää. 

Samalla, kun vaivalloiset laskentatoimet ja manuaalinen raportointi korvautuvat automaatiolla ja ohjelmistoratkaisu keventää kaikkien tulevien vuosien raportointitaakkaa, myös maapallo kiittää yritysten nopeasta reagoinnista toimintansa ongelmakohtiin.

Tietoevryn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring tiivistää Sustainability Data Hubin päämäärän seuraavasti:

– Tavoitteemme on lisätä läpinäkyvyyttä ja käydä jatkuvaa dialogia yrityksen ja sidosryhmiemme välillä. Vastuullisuuden datavirtojen automatisoinnilla voidaan mittareiden avulla luoda skenaarioita tulevaisuuteen sen sijaan, että ne aina peilaavat menneisyyttä – edellisen vuoden toteumaa, johon emme enää pysty vaikuttamaan.

Lue lisää Sustainability Data Hub -ratkaisusta täältä.

---

Kohti tasapainoista sukupuolijakaumaa

KUN ON KYSE kestävästä kehityksestä, useimmat ajattelevat vain yhtä sen osa-alueista: ympäristövaikutuksia. Todellisuudessa kestävän kehityksen käsite on kuitenkin laajempi ja sisältää myös esimerkiksi yritystoiminnan sosiaaliset ulottuvuudet.

– Me Tietoevryllä olemme määritelleet sukupuolijakauman tasapainon erääksi ratkaisevaksi alueeksi osana omaa pitkäkestoista vastuullisuusohjelmaamme ja myös tätä dataa voimme reaaliaikaisesti tarkastella Sustainability Data Hubin kautta, kertoo viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring.

Yrityksellä on tällä alueella konkreettinen tavoite, joka on saavuttaa 50–50-sukupuolijakauma henkilöstössä globaalisti vuoteen 2030 mennessä. Välitavoite vuodelle 2026 on 40–60-nais-mies-jakauma.

– Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite, sillä tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia teknologisille aloille valmistuvista opiskelijoista on naisia, Haring huomauttaa.

Opiskelijoiden sukupuolijakauman takia Tietoevryn työ ei voi rajoittua pelkkään oman yrityksen rekrytointipolitiikkaan, vaan alan tulevaisuuteen on vaikutettava paljon laajemmin. Nuorille on markkinoitava harkinnan arvoisia vaihtoehtoja jo opintojen ja urasuunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Pitkäjänteisen vaikuttamistyön lisäksi tarvitaan ruohonjuuritason tekoja oman yhtiön sisällä. Tietoevryssä seurataan muun muassa rekrytointikehitystä visuaalisella näkymällä, jossa viikkotasolla nähdään kaikki yritykseen saapuneet ja sieltä lähteneet työntekijät eri maissa.

Aktiviteetteihin kuuluu laajamittaisia projekteja, kuten naisten mentorointiohjelma, mutta vaikutusta on saatu aikaan myös erittäin ilmeisillä mutta usein huomaamattomilla ratkaisuilla. Yksi tällainen koski työpaikkailmoituksissa käytettyjä ilmaisuja. Kun yhtiö tutki rekrytointi-ilmoituksissaan käyttämäänsä kieltä ja teki siihen konkreettisia muutoksia, huomattiin, että naispuolisten hakijoiden määrä tehtäviin kasvoi heti 14 prosenttiyksiköstä peräti 31 prosenttiin.

– Se on valtava harppaus siihen nähden, että se saavutettiin vain yhdellä tietoisella mutta verrattain helpolla toimenpiteellä, Haring toteaa.

Tietoevry tarkkailee sukupuolen lisäksi myös henkilökunnan ikärakennetta ja kansallisuuksia, joita yhtiön palveluksesta löytyy tänäkin päivänä jo yli 80 erilaista. Yhtiössä tiedostetaan myös se, että kaikki eivät identifioi itseään binäärisen mies–nainen-sukupuolijaon mukaisesti. Kaikki osaajat toivotetaan tervetulleiksi omana itsenään sukupuoli-identiteettiin katsomatta. 

– Arvojen lisäksi tähän on puhtaasti liiketoiminnallisia syitä. Koska kehitämme digitaalisia palveluja monimuotoiselle yleisölle, meille on pelkästään etu, että myös ratkaisujemme kehittäjistä löytyy eritaustaisia osaajia. Teknologia-alalla on ollut selkeä osaajapula 20 viime vuoden ajan – meidän on oltava houkutteleva työnantaja ja varmistettava, että koko osaajapotentiaali saadaan käyttöön, Haring kertoo.

Lisätietoja Tietoevryn vastuullisuustavoitteista sekä ajatuksista löytyy täältä.