Kestävä rakennus syntyy ammattilaisten yhteistyöllä

Kestävä rakentaminen edellyttää monipuolista osaamista. Ennen kaikkea se vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista rakennushankkeeseen ja sen tavoitteisiin.

^{TEKSTI | TIMO HÄMÄLÄINEN   KUVA | JUHA ARVID HELMINEN}

Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:llä eli LPV:llä on pitkä historia julkisten rakennusten suunnittelusta. Viime vuosina LPV on päässyt yhä useammin suunnittelemaan kohteita, joissa ekologisuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä.

– Moni rakennuttaja hakee sisäilmaongelmien takia vaihtoehtoja nykyiselle rakentamistavalle. Tilaajat kiinnittävät myös entistä enemmän huomiota rakennusten elinkaaren aikana syntyvään hiilijalanjälkeen, arkkitehti Arto Aho toteaa.

Kestävän rakentamisen suosion kasvuun on tarvittu rohkeita esimerkkejä. Monille kyse on mahdollisuudesta näyttäytyä edistyksellisenä toimijana.

– Nyt uskalletaan jo rakennuttaa muitakin kuin perinteisiä betonielementtitaloja, sanoo arkkitehti Annika Marttinen. 

Muustakin kuin puusta

Kestävässä rakentamisessa otetaan huomioon rakentamisen ja rakennuksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Keskeisiä tavoitteita ovat energiataloudellisuus, luonnonvarojen järkevä käyttö, pitkäaikainen kestävyys, toimivuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 

– Ekologiset rakenteet ovat yleensä yksinkertaisia, joten ne eivät aiheuta yllätyksiä. Rakenteiden yksinkertaisuus tuo turvallisuutta ja vähentää virhemahdollisuuksia. Rakenteiden huoltaminen ja korjaaminen on helppoa, Aho sanoo. 

Ekologisen materiaalin ei tarvitse aina välttämättä olla puuta. Esimerkiksi keraamisista Porotherm-kennoharkoista voidaan rakentaa ulkoseinää, joka ilman erillistä eristekerrosta täyttää tiukat lämmöneristävyysvaatimukset.

– Suunnittelussa ei pidä sitoutua yhteen ratkaisuun. Rakentamiseen pitää valita ratkaisut, joilla saadaan kulloinkin paras ja kestävin tulos. Kullekin materiaalille löytyy omin käyttötarkoitus, Marttinen sanoo. 

Kestävä rakentaminen tarkoittaa myös sitä, että rakennuksen käyttötarkoitus joustaa. Tilat suunnitellaan muunneltaviksi siltä varalta, että käyttötarkoitus muuttuu tai käyttäjä haluaa muokata tiloja uusien toimintatapojen mukaisiksi.

– Esimerkiksi kouluihin suunnitellaan nykyään uusien pedagogisten ajatusten mukaisia oppimisympäristöjä. Parasta ja lopullista tilaratkaisua tuskin on kuitenkaan vielä luotu. Esimerkiksi koronapandemia tuo varmasti opettajille uutta tietoa siitä, millaisia tiloja kouluihin tarvitaan, Aho pohtii.

Ajantasaista osaamista  

LPV on suunnitellut rakennuksia monenlaisista materiaaleista. Toimiston arkkitehdeistä 15 työskentelee Helsingissä ja 13 Jyväskylässä.

– Kehitämme itseämme koko ajan kestävän rakennussuunnittelun osaajina. Seuraamme jatkuvasti viimeisintä alan tietoa. Parasta oppia olemme saaneet niistä rakennushankkeista, joissa olemme olleet suunnittelijoina, Aho toteaa.

Marttinen toteaa, että Suomessa löytyy jo hyvää ekologisen rakentamisen osaamista kaikilla tasoilla. Nyt tarvitaan vain kaikilta osapuolilta tahtoa kestävään rakentamiseen.

– Tarjousten arvioinnissa pitäisi kriteerit laatia niin, että halvin hinta ei automaattisesti voita. Investoinnin lisäksi pitäisi tarkastella koko käyttöiän kustannuksia. Tulisi huomioida myös muita kuin rahassa mitattavia arvoja – miten rakennus vaikuttaa viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja terveyteen, Marttinen sanoo.