Kesä tarjoilee elämyksiä taiteen ystäville

Saksalaistaiteilija Katharina Grossen näyttelyn maalaustaide on vuorovaikutuksessa arkkitehtuuriin ja museokävijöihin.  

HAM:in näyttelytarjonta on kuin viiden ruokalajin illallinen, totesi eräs taiteilija taannoin. Kommentti osui ytimeen: monipuolinen taidetarjonta on HAMin, eli Helsingin taidemuseon silmäterä ja selkäranka. Nyt, pitkän tauon jälkeen myös Tennispalatsin ovet ovat taas auki ja taidekokemukset kaikkien saatavilla.

– Olemme kaivanneet yleisöämme valtavasti ja uskomme, että yleisökin on kaivannut meitä. Ensi kesän ohjelmisto on juuri sitä, mitä nyt tarvitaan, iloitsee Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila.

Toiveikkuutta on pidetty yllä läpi koko korona-ajan, ja pidetään edelleen. Käytössä on hybridimalli, jossa verkkosisällöt ja fyysinen näyttelytoiminta kulkevat käsi kädessä koronarajoitusten puitteissa. 

– On hienoa, että se näkymätön työ, jota olemme tehneet läpi korona-ajan, pääsee viimein julki. Nyt esillä on viisi näyttelyä, joiden lisäksi kokoelmiimme tulee kaksi teosta Helsinki Biennaalista. Taiteen saralla koettavaa riittää läpi kesän sekä ulkona että sisällä, HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari summaa.

Kolme teosta Grosselta

Yksi suurimmista panostuksista liittyy HAMin päänäyttelytiloihin, eli Tennispalatsin ylimmän kerroksen kaarihalleihin. Ne on ottanut haltuunsa saksalaistaiteilija Katharina Grosse, joka tunnetaan rohkeasta värienkäytöstä ja tilallisista maalauksistaan, jotka kommunikoivat niitä ympäröivän arkkitehtuurin kanssa. 

– Grosse on nähty Suomessa vain yhden kerran aiemmin. Nyt me saamme esitellä hienon maalaustaiteen edustajan ja uudistajan. Kaksi installaatiota muodostaa elämyksellisen teoskokonaisuuden, jota kukin voi tulkita omista lähtökohdistaan, toteaa Grossen näyttelyn toinen kuraattori Sanna Tuulikangas.

Chill Seeping from the Walls Gets between Us -näyttelyn keskiössä on maalaus prosessina ja interventiona. Kolmiulotteiset, ruiskumaalatut installaatiot uhmaavat maalauksen kaksiulotteisuuden konventioita. Katsojasta tulee taideteoksen osa, joka vaikuttaa muidenkin tilassa olevien havaintoihin ja kokemukseen. 

– Oli kiinnostavaa nähdä, millaisen muodon Grossen työt saavat halleissa, jotka on alun perin suunniteltu tenniksenpeluuta varten. Hallien ikkunatkin avattiin ensimmäistä kertaa museon historiassa. Nyt siellä on enemmän luonnonvaloa kuin koskaan ennen. Valo antaa teoksille täysin uutta voimaa, Siitari pohtii.

Grossen kädenjälkeä voi nähdä myös Helsinki Biennaalissa, Vallisaaressa, jossa taiteilija muuttaa vanhan koulurakennuksen maalaukseksi. Tänä kesänä helsinkiläiset pääsevät siis näkemään kolme teosta Grosselta.

– Tällaista tilannetta ei varmaankaan ole koskaan ollut missään päin maailmaa, Siitari ilakoi.

HALUAMME TUODA kohottavaa nostetta ja valoa haastavan vuoden jälkeen. 

Lallukasta Tove Janssoniin

Taidemuseon toisessa kerroksessa on mahdollisuus tutustua Juho ja Maria Lallukan testamenttivaroilla perustetun taiteilijakoti Lallukan historiaan. Lallukka – elämää taiteilijakodissa -näyttelyyn on valittu 61 teosta 43 Lallukassa asuneelta taiteilijalta. 

– Lallukka on ollut keskeinen osa suomalaista taide-elämää. Maalaukset avaavat näkymiä paitsi taiteilijakodin tarinoihin, myös Suomen taiteen historiaan ja yhteiskunnan ilmiöihin. 

HAM-galleriassa on 13.6. asti esillä abstraktiin minimalistiin erikoistuneen helsinkiläiskuvataiteilija Inka Bellin teossarja Passage. Perttu Saksan Valkoinen kaari -valokuvanäyttelyssä valokeilassa paistattelee 25.7. saakka kuvanveistäjä Laila Pullisen jäämistö, erityisesti hänen työvälineensä. 

– Perttu on tehnyt Lailan esineistä itsenäisiä, kauniita muotokuvia. Näyttelyssä on esillä myös Lailan Arktinen Afrodite -veistoksen kaksi variaatiota, Siitari kertoo.

Oman kokonaisuutensa muodostaa Tove Janssonin tuotanto. Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa -freskot ovat pysyvästi esillä galleriassa, joka esittelee myös Toven veljen, Per Olov Janssonin ottamia valokuvia Toven elämästä Klovharun saarella. Kaitafilmipätkässä Tove tanssii kallioilla.

– Toven freskojen juuret ovat vahvasti julkisessa taiteessa: ne tehtiin alun perin Kaupunginkellarin ravintolaan. Museossa ne säilyvät ja ihmiset pääsevät katsomaan niitä edelleen. Taidemuseon toiminnassa julkinen taide, kokoelmatoiminta ja näyttelytoiminta nivoutuvat yhteen, Siitari ynnää.

Taidemuseon voi kokea myös Tennispalatsin ulkopuolella. Liki puolet HAMin hallinnoimasta,
9 000 teoksen laajuisesta taidekokoelmasta on esillä puistoissa ja kaduilla, ja puolijulkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa sekä virastoissa. Ympärivuorokautisesti koettavia ulkoveistoksia, ympäristötaideteoksia ja muistomerkkejä on Helsingissä 500, joista noin puolet kuuluu HAMin kokoelmaan. 

– Julkinen taide on oman aikansa nykytaidetta. Helsinki on täynnä vanhoja, vakiintuneita ja rakastettuja julkisia taideteoksia. Yksi alue, jonne on viime vuosina tullut paljon uutta julkista taidetta, on Kalasatama, kertoo HAMin julkisen taiteen päällikkö ja Helsinki Biennaalin toinen pääkuraattori Taru Tappola.

Kalasatamasta voi bongata esimerkiksi ruotsalaistaiteilija Jacob Dahlgrenin kesäisen teoksen, Early one morning tai kuvanveistäjä Timo Heinon veistoksen, Veteen piirretty viiva. Meilahdessa kannattaa pysähtyä Kalle Hammin Teetä kahdelle -suihkulähdeteoksen äärelle, ja Töölönlahdella voi kuunnella linnunlaulua Jussi Valtakarin Linnunlaulu -teoksen kautta.

– HAM kerää kaupunkilaisilta myös omia, veistoksiin liittyviä muistoja. Ne kootaan HAMin Veistosmuisto-sivulle.

Kohottavaa nostetta

Aleksanterinkadulle, entisen Aleksi 13:n rakennukseen avautuu tänä kesänä myös uusi kauppakeskus Glasshouse. HAMin kokoelmiin kuuluva, IC98-taiteilijaduon merellinen videoteos Arkhipelagos esitetään lasitalossa Helsinki Biennaalin yhteydessä.

– Haluamme muistuttaa ihmisiä ydinkeskustassa siitä, että HAM on esillä julkisen taiteen kautta eri puolilla kaupunkia. Julkinen taide on tärkeä osa HAMin toimintaa ja profiilia. On myös hienoa, että biennaalista jää Helsinkiin pysyviä julkisen taiteen teoksia, Tanninen-Mattila sanoo.

Vallisaaressa 12.6–26.9. järjestettävä Helsinki Biennaali kytkeytyy HAMin kesään myös Tennispalatsin HAM-kulman kautta. Rirkrit Tiravanija ja Antto Melasniemi luovat sinne ruokaan keskittyvän tilataideteoksen yhteistyössä Artekin kanssa. Biennaalin jälkeen tilasta tulee HAMin oleskelutila ja
tapahtumapaikka. 

– Tänä kesänä ihmisillä on mahdollisuus löytää taidetta eri puolilta Helsinkiä todella monipuolisesti. Toivomme, että HAMin kesäohjelma ja Helsinki Biennaali tuovat kohottavaa nostetta, ja valoa sekä väriä haastavan vuoden jälkeen.