Hyppää sisältöön

Kerran koettu lukuinto voi kantaa läpi elämän

Kerran koettu lukuinto voi kantaa läpi elämän

14.12.2023

Mikko Steen tietää, että monipuolisella kirjatarjonnalla ja kirjaston henkilökunnan suosituksilla on tärkeä rooli lukuinnon sytyttämisessä. 

Kirjaston ovet aukeavat. On aika astua maailmaan, jossa jokainen voi olla lukija. Ilo lukemiseen syttyy, kun vastassa on monipuolinen tarjonta ja osaava henkilökunta.

TEKSTI Riitta Taarasti / Kirjastokaista.fi  | kuva aleksi lausti

Junior-lukuvalmentaja Mikko Steen kävelee vastaan Helsingin Kallion kirjaston sisäänkäynnille. On helppo huomata, että hän on unelmatyössään. Steen on yksi uuteen Kalasataman kirjastoon siirtyvistä ammattilaisista. 

Lukuvalmennuksen ideana on tarjota henkilökohtaisia kirjavinkkauksia lapsille, nuorille ja perheille sekä lasten kanssa työtä tekeville. Miten se on näkynyt lukuvalmentajan työssä?

– Kyselyitä tulee mahtavan paljon. Joskus yhteydenottojen piikkejä saavat aikaan influensserit eli some-vaikuttajat. Kun joku ison some-näkyvyyden omaava henkilö vinkkaa, että lukuvalmennus on mieletön juttu, se näkyy heti, Steen sanoo.

Kirjaston käyttäjien tekemät suosittelut ja postaukset levittävät arvokkaalla tavalla tietoa lukemisen hyödyistä myös sellaisiin paikkoihin, jonne kirjaston kanavat eivät ulotu.

Lukuvalmennuksessa asiakas ottaa yhteyttä kirjastoon netin kautta ja saa lukuvalmentajalta vinkkejä sopivista kirjoista tarjoamiensa tietojen perusteella. Asiakkaita ovat esimerkiksi vanhemmat, jotka etsivät keinoja kannustaa lapsiaan lukemaan, sekä lapset ja nuoret, jotka lukevat paljon mutta eivät keksi, mitä lukisivat seuraavaksi. 

– Toiveet käydään läpi, jonka jälkeen asiakas saa lukuvinkkejä. Suositteluissa on aina mukana lyhyet juonikuvaukset tai kuvaus siitä, miten suositeltu kirja vastaa kysyjän toiveisiin, Steen kertoo.

Kirjastolaisten ammattitaidon ydintä on koota kiinnostavia kirjanäyttelyitä ja suositella jokaisen makuun sopivaa kirjallisuutta.

Lukuinto alkaa kirjastosta 

Kirjastot edistävät lukuinnon syttymistä koulujen ja kustantamoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Esimerkiksi Helsingissä kaikki 1.-, 3.- ja 7.-luokkalaiset vierailevat kirjastossa. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot antavat yhdessä kustantajien kanssa kaikille ekaluokkalaisille lahjaksi oman kirjan. Lapset ovat koulupolun aloittaessaan erittäin otollisia innostumaan kirjoista.

– Olen tavannut alueemme kaikki ekaluokkalaiset, antanut jokaiselle lahjakirjan ja päässyt kertomaan kirjastosta. Se on kokoaan suurempi lahja, sillä moni lapsi vie kirjan ja kirjastosta saamansa viestilapun ylpeänä kotiin. Uskon, että sitä kautta lukemisen ilo saattaa tarttua koko perheeseen. Se on vähän sellainen porttiteoria, Steen kertoo.

Lukukeskuksen selvityksen mukaan uussuomalaisissa perheissä lapsi tai nuori on usein perheen linkki kirjastoon. Perheen aikuiset saapuvat kirjastoon esimerkiksi käyttämään tulostimia, jolloin he saattavat huomata, että kirjastossa on Opi suomea -hyllyjä tai kielikahvila. Parhaimmillaan kirjasto lisää koko perheen hyvinvointia.

Steen on huomannut, että Lukukeskuksen jakaman Lukulahja lapselle -kirjakassin vaikutukset näkyvät kirjastossa. Kasseja jaetaan neuvolakäynnin yhteydessä vauvaperheille, ja se sisältää muun muassa satukirjan ja kutsukortin kirjastoon.

– Vanhemmat tulevat kirjastoon ja näyttävät, että he ovat saaneet neuvolasta tällaisen kirjan, mutta nyt se alkaa olla luettu puhki. He kysyvät, löytyisikö kirjastosta jotain samantapaista luettavaa. Ja sitähän löytyy jokaisen perheen tarpeisiin ja toiveisiin.

Myös koirat ovat tervetulleita osaan Helsingin kaupungin kirjastoista.

Lukemisen edistämistyötä tehdään monin eri tavoin

Lukeminen vahvistaa lukutaitoa. Lukemisen ymmärtäminen on edellytys sille, että ihminen voi kokea kuuluvansa yhteisöön ja voivansa hoitaa asioitaan. 

Suomen Pisa-menestyksen huippu osui 2000-luvun taitteeseen, jolloin myös kirjastojen lainausaste oli korkeimmillaan.

– Taustalla vaikutti ahkera lukemiskulttuuri. Merkille pantavaa on myös yhteys Pisa-menestyksen ja kirjastonkäytön laskun välillä, Tampereen yliopiston entinen lehtori ja kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen huomauttaa.

Kuntien mahdollisuudet lukemisen edistämistyön tekemiseen vaihtelevat ympäri maan. Monien kirjastojen tarjontaan kuuluvat esimerkiksi satutunnit, lukupiirit, kirjavinkkarit, lukukoiran vastaanotto sekä kirjailijavierailut sekä aineistonäyttelyt.

– Kirjastoissa on otettu isoja askelia aineiston esillepanossa, johon inspiraatiota on haettu esimerkiksi kirjakaupoista. Kun lapset ja nuoret viettävät aikaa kirjastossa, he altistuvat samalla lukuvinkeille, kertoo Kuopion kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen.

Merkitystä on myös sillä, että jokaiselle on tarjolla sopivan tasoisia, itsenäiseen lukemiseen kannustavia kirjoja. Kustannus-Mäkelä panostaa helppolukuisissa sarjoissaan kuvapainotteisiin lyhyttarinoihin mekaanisen lukutaidon kehittämiseksi. Sen jälkeen lapsi on valmis siirtymään tekstipainotteisiin kirjoihin.

– Kirjasarjat toimivat tässä hyvin, ja kannustava lukukokemus houkuttelee lainaamaan jatkoa lähikirjaston hyllystä, toteaa kustannusyhtiön toimitusjohtaja Atso Mäkelä.

Suomen kirjastoseurassa ajatellaan, että paras lääke lukemisen kriisiin ovat hyvin resursoidut kirjastot.

– Meidän pitää vahvistaa kirjastojen perustyötä. Siihen ei tarvita uusia hankkeita tai himmeleitä, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen.

Kauppakeskus Rediin avataan tammikuussa uusi Kalasataman kirjasto. Alueella on paljon lapsiperheitä, joten siitä tulee erityisesti lapsiin ja nuoriin panostava perhekirjasto. 

– On ollut mahtavaa päästä alusta asti mukaan suunnittelemaan uutta kirjastoa yhdessä tiimin ja tulevien asiakkaiden kanssa. Olemme tehneet paljon taustatutkimusta. On tärkeää tietää, millaisia ihmisiä alueella asuu, jotta palvelut voidaan suunnitella heidän tarpeisiinsa, Kalliosta Kalasataman kirjastoon töihin siirtyvä Steen kertoo.

Steenin asenne lasten, nuorten ja perheiden lukuilon sytyttämiseen antaa vahvan viestin lukutaidon valoisasta tulevaisuudesta.

Haku