Hyppää sisältöön

Keinonenä tunnistaa syöpäkudoksen

Keinonenä tunnistaa syöpäkudoksen

8.03.2022

Keinonenä tunnistaa, onko leikkauksessa syntyvä savu peräisin syöpä- kudoksesta. Anton Kontunen kehitti menetelmän diplomityössään.

Tampereelle on syntymässä ainutlaatuinen lääketieteen ja terveysteknologian osaamiskeskittymä. Täällä nuoret tutkijat saavat tukea ideoiden kaupallistamiseen.


TEKSTI | VIRPI EKHOLM   KUVA | OPA LATVALA

Syöpäleikkauksessa on tärkeää saada kaikki syöpäkudos pois ja samalla säästää mahdollisimman paljon tervettä kudosta. Kirurgi tarvitsee tarkan tiedon siitä, missä terveen ja sairaan kudoksen raja kulkee.

Tampereen teknillisen yliopiston, TTY:n, opiskelija Anton Kontunen kehitti biomittaustekniikan alan diplomityössään menetelmän, jolla kudosta voidaan tulevaisuudessa analysoida leikkauksen aikana.

– Nykyisin kudoksen tunnistamiseksi tehdään mikroskooppitutkimus, joka vie 30-60 minuuttia. Tämän ajan potilas on nukutettuna ja leikkaussalin henkilökunta odottaa, Kontunen kuvailee.

Uusi menetelmä hyödyntää savua, joka syntyy kun kirurgi leikkaa kudosta sähköveitsellä. Tätä savua haistellaan ”keinonenällä” eli differentiaali-ionimobiliteettispektrometrillä. Se tunnistaa syöpäsoluista haihtuvia yhdisteitä.

Tavoitteena on kehittää menetelmä niin nopeaksi, että kirurgi voi korjata leikkausta reaaliaikaisesti saamansa tiedon perusteella.

– Menetelmä säästäisi arviolta miljardi dollaria ja 100 000 ihmistä uusintaleikkaukselta vuosittain.

Tutkimuksessa on osoitettu, että menetelmä erottaa kudostyypit 95 prosentin todennäköisyydellä. Rinta- ja aivokasvaimillakin on päästy lähes 90 prosentin tarkkuuteen.

Yhteistyö tiivistyy

Kontunen jatkaa menetelmän kehittämistä väitöstutkimuksessaan. Seuraava tavoite on pilotoida menetelmää leikkaussalissa. Kontunen tutkii aihetta yhdessä tohtorikoulutettava Markus Karjalaisen kanssa.

Uusi menetelmä on hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun biotieteet, lääketiede ja teknologia yhdistävät voimansa. Kontusen diplomityö on tehty TTY:n ja Tampereen yliopiston yhteisessä BioMediTech-instituutissa, yhteistyössä Fimlabin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Idea on tullut apulaisprofessori Niku Oksalalta ja lääketieteen tohtori Antti Roineelta TaY:ltä. Yhteistyö vain lisääntyy, kun TaY, TTY ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuonna 2019.

– Tampereelle rakennetaan lääketieteen ja terveysteknologian osaamiskeskittymä, jossa ovat uuden yliopiston lisäksi mukana sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki, paljastaa professori Jukka Lekkala, joka johtaa anturitekniikan tutkimusryhmää TTY:n biolääketieteen tekniikan tiedekunnassa.

Tukea kaupallistamiseen

Huikeat ideat eivät jää pölyttymään työpöydän laatikoihin. TTY ja BioMediTech ovatkin vahvasti mukana SPARK Finland -toiminnassa, joka tukee nuoria tutkijoita ideoiden kaupallistamisessa. SPARK Finland on osa mentoriverkostoa, johon kuuluu yritysmaailman konkareita yhteensä 15 eri maasta.

– Tavoitteena on löytää rahoitusta ja sparraajia, joiden avulla ideat saadaan vietyä toimiviksi sovelluksiksi.

Lääketieteellisen keinonenäteknologian ympärille on jo perustettu start-up-yritys Olfactomics.

Haku