Kaupungin kilpailukyky kasvuun

Vielä vuosikymmen sitten muutosta pidettiin väliaikaisena tilanteena, jonka jälkeen edessä on paluu normaaliin arkeen. Nykyään jokainen organisaatio ja sen toimintaympäristö ovat jatkuvassa liikkeessä.

^{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON   KUVA | AALTO EE}

Aalto EE mielletään usein globaalien suuryritysten kumppaniksi. Olemme kuitenkin vahvasti sitoutuneet myös suomalaisen julkisen puolen johtamisen kehittämiseen, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Professor of Practice Pekka Mattila. 

Aalto EE on räätälöinyt EMBA-tutkinnon kahdelle Suomen suurimmalle kaupungille, Espoolle ja Helsingille. 

– Näen vahvasti, että yliopistojen tehtävä on jättää positiivinen yhteiskunnallinen jalanjälki. Yhteistyö kaupunkien kanssa on kasvattanut Aalto EE:n yhteiskunnallista merkittävyyttä ja nostanut profiiliamme Suomessa ja myös kansainvälisesti, Mattila kiittelee. 

Aalto-yliopiston EMBA-tutkinnon läpileikkaava teema on itsensä johtaminen. Opiskelu korostaa omien vahvuuksien hahmottamista ja kasvua johtajana. Espoon malli, jossa kaupungin johtohenkilöt opiskelevat tutkinnon omassa ryhmässään, on antanut mahdollisuuden myös räätälöityyn sisältöön. 

– Olemme suunnitelleet opintokokonaisuuksiin relevantit esimerkkitapaukset. Emme opiskele vaikkapa amerikkalaisen karkkitehtaan johtamista, vaan käytämme esimerkkejä, joissa on yhtymäkohtia julkisen puolen johtamiseen, Mattila sanoo. 

Demokratia ei rajoita

Mattila kuvaa, että kaupunkien tapaisten organisaatioiden suurin haaste on jatkuva kilpailevien intressien yhteensovittaminen. Ihmiset täytyy sitouttaa päätöksiin myös silloin, kun ne eivät ole itselle edullisia. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä johtajaominaisuuksia, joiden vahvistaminen tukee kunta-  ja kaupunkiorganisaatioiden päätöksentekoa. 

Mattila pitää ajatustapaa kunnista ja kaupungeista byrokratian kahlitsemina ja tiukan budjettikurin vankeina aikansa eläneenä. Hän ei myöskään suostu surkuttelemaan kuntien resurssien tiukkuutta, vaan peräänkuuluttaa innovatiivisuutta ja joustavuutta kaupungin kehittämiseen.

Hyvin harva yritys kykenee tarjoamaan yhtä laajaa työnkuvaa kuin kaupunki.

Riitta Lumme-Tuomala, Aalto EE

– Resurssit eivät yrityspuolellakaan ole koskaan rajattomat. Moneen toimialaan kohdistuu myös aivan samalla tavalla lainsäädäntöä, jonka luomissa raameissa yritykset toimivat. Kuntien ei tarvitse ajatella olevansa demokratian vuoksi jotenkin rajoitetumpia toiminnassaan, Mattila toteaa.

Tunneyhteys työkaluna 

Kunnilla ja kaupungeilla on etulyöntiasema yrityksiin verrattuna siinä, että ihmisillä on luonnostaan vahva tunneside suhteessa asuinpaikkaansa. Tunneyhteys voi toimia johtamisen työkaluna, sillä yhteisöllisyyden kokemus luo merkityksellisyyttä ja sitouttaa ihmisiä yhteisiin tavoitteisiin. 

– Yksittäinen yritys täyttää itse asiassa aika pienen osan asiakkaansa arjesta. Sen sijaan kaupungissa eletään, herätään, tehdään töitä, tunnetaan iloa, ärtymystä ja ollaan paljon kokonaisvaltaisemin mukana, Mattila sanoo. 

– Kaupunkiin voi liittyä negatiivisiakin asioita, kieltoja, määräyksiä ja velvoitteita, mutta yhteisöllisyyden kokemuksen myötä ihmiset voivat tuntea, että tämä on sen arvoista. 

Valttina merkityksellisyys

Mattilan mukaan työelämän muutosten rajuus on selvästi nähtävissä yritysmaailmassa, mutta korostuu julkisella puolella enemmän. Hän nostaa esille osaavan työvoiman. Samalla kun yksityisellä sektorilla puhutaan työvoimapulasta, ovat tähän liittyvät vaikeudet julkisessa organisaatiossa moninkertaiset.

– Julkisella puolella tulevat vastaan rajoitteet siinä, miten paljon palkalla on mahdollista sitouttaa ihmisiä. Toisaalta julkinen puoli voi työnantajana olla äärimmäisen kilpailukykyinen työn merkityksellisyydessä, Mattila puntaroi.

Aalto EE:n brändistä, viestinnästä ja alumnisuhteista vastaava johtaja Riitta Lumme-Tuomala kuitenkin vakuuttelee, että kaupungeilla on lukuisia erilaisia keinoja houkutella omaan palvelukseensa huippuosaajia.

Lumme-Tuomala on pohtinut paljon kaupunkien kilpailukykyä. Hän kuvaa, kuinka kaupungit kilpailevat keskenään parhaista osaajista, parhaista veronmaksajista ja yrityksistä. 

– Itse asiassa kilpailu on siirtynyt yksittäisistä maista kaupunkeihin. Kaupungit ovat ne magneetit, jotka houkuttelevat osaajia.

Työn merkityksellisyyden lisäksi julkisella puolella työn verkostomaisuus ja mahdollisuus todella laajaan osaamisen hyödyntämiseen ovat ylivertaiset. 

– Vain harva yritys pystyy tarjoamaan niin laajaa ja monipuolista työnkuvaa kuin kaupunki, Lumme-Tuomala toteaa. 

Johtamista tarinan keinoin

Mikä yhdistää pitkän historian omaavaa japanilaista perheyritystä ja kasvavaa suomalaiskaupunkia? Ainakin se, että organisaatioiden johtamiskulttuurit ovat tutkija Eero Vaaran kiinnostuksen kohteita. Vaara on ollut mukana seuraamassa ja arvioimassa Espoon strategista päätöksentekoa ja strategiatyötä. Kaupungin strategiaa työstettiin yritysmaailmasta tutulla tyylillä tarinan muotoon. 

– Narratiivi sopii kaupunkijohtamisen työkaluksi hyvin. Strategia on tulevaisuuden suunnittelua, ja siihen sisältyy osallistuminen, yhdessä luominen ja kommunikaatio.

Aalto-yliopistossa aiemmin johtamisen professorina työskennellyt Vaara aloitti vuoden alusta työnsä Oxfordin yliopistossa Saïd Business School -kauppakorkeakoulussa. Hän on ollut vaikuttunut Oxfordin yliopistossa siitä, kuinka laajasti johtaminen nähdään osana maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisua. 

– Kaupungit ja yritykset ovat yhdessä ratkaisemassa esimerkiksi vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Johtamisen ja hyvien päätösten merkitys on nykymaailmassa suuri. 

Vaaran mukaan on luontevaa, että julkisten organisaatioiden  johtamiseen haetaan malleja yksityiseltä puolelta. Johtaminen yritysmaailmassa ja julkishallinnossa ovat lähestyneet toisiaan viimeisen 30 vuoden aikana.

– Päätöksenteon taustalla sekä julkisella että yksityisellä puolella ovat hyvin samanlaiset mekanismit. Samaan tapaan kuin yritykset, myös kaupungit toimivat nykyisin globaalissa toimintaympäristössä.

Vaara on toiminut strategisen johtamisen valmentajana Aalto EE:n EMBA -koulutuksessa Espoon kaupungin johtohenkilöiden ryhmälle. Hän piti hedelmällisenä sitä, että EMBA-ryhmään osallistuvat opiskelijat haastoivat professorit näkemään ne käytännön tilanteet, joihin tieteellisellä koulutuksella pitää vastata. Vaaran vastuulla olleissa lopputöissä on ollut korkea akateeminen taso, mutta toisaalta niissä on pureuduttu kaupungin johtamisen kannalta oleellisiin kysymyksiin. 

– Olen hyvin ylpeä töiden tasosta. Työt ovat olleet relevantteja ja selkeästi lisänneet ymmärrystä sekä akateemisesta näkökulmasta että kaupungin johtamisen tilanteista.