Kattosaneeraamisen kuningasta etsimässä

KattoCenterin Kirkonkyläntie 3:ssa Malmilla sijaitsevaan suojelukohteeseen toteuttama kattoremontti palkittiin BMI Suomen järjestämän kilpailun voittajana.

Hehkuvan punainen savitiilikatto vetää välittömästi silmän puoleensa. Helsingin Malmilla Kirkonkyläntie 3:ssa seisovan, 1940-luvulla rakennetun suojelukohteen tuliterä saneeraustyö oli onnistuneisuudessaan niin inspiroiva, että se palkittiin juuri BMI Suomen järjestämän King of Roofs 2021 -kilpailun parhaana.

Kyseessä ei ole tavanomainen kattoratkaisu alun alkaenkaan. Urakoitsijana toimineen Suomen KattoCenterin johtaja Jari Kortelainen kuvailee rakennusta arkkitehdin päiväunena, joka on poikkeuksellisen monimuotoinen.

– Lappeet ovat kaarevia, piippuja on paljon, ja osa kohdista on niin jyrkkiä kuin olla voi. Kokonaisuudessaan perinteisen kahden lappeen sijaan tästä katosta niitä löytyy toistakymmentä.

Tunnustus osui kohdalleen, sillä jo suunnitteluvaihekin oli haastava.

– Ainahan kaikki kohteet toki rakennetaan paperilla ensin ja sen jälkeen vasta toteutetaan, mutta näin poikkeuksellisessa talossa oli paljon tavallista enemmän mietittävää. Jo pelkästään työturvallisuuden järjestäminenkin vaikean muotoiselle ja jyrkälle katolle oli runsaasti suunnittelua vaativaa työtä, Kortelainen kertoo.

Positiivisia vaikutuksia

BMI Suomi järjestää Suomessa vuosittain King of Roofs -kilpailua erottaakseen jyvät akanoista ja palkitakseen alan parhaat toimijat. Kilpailuun saavat osallistua kaikki BMI:n tuotteilla toteutetut harjakattokohteet. Kilpailun kohteissa on käytetty sekä BMI Ormax -tiilikatteita että BMI Icopal -bitumikatteita, ja Malmin voittajakohteesta löytyy itse asiassa materiaaleista molempia.

Kymmenestä esikarsitusta finalistista yhteensä peräti kolme oli KattoCenterin kohteita. Kortelainen ei peittele tyytyväisyyttään ja ylpeyttään yrityksen saamasta tunnustuksesta.

– Kyllä tässä henkinen puoli on konkreettistakin suurempi. Yrityksemme kaikilla tasoilla näin ison kilpailun voitto lisää selvästi ammattiylpeyttä ja työmotivaatiota. Jo siinä vaiheessa, kun finalistit julkistettiin, finaalipaikan vaikutuksen huomasi henkilökunnassamme, Kortelainen iloitsee.

Henkisten vaikutusten lisäksi yhtä lailla myös King of Roofs -kilpailun konkreettiset vaikutukset alan toimijoihin ovat Kortelaisen mielestä yksiselitteisesti positiivisia. Hän mainitsee erityisesti sen, että asiakkaan kannalta ei todellakaan ole huono asia, jos urakoitsija haluaa kilpailla hänen kohteellaan vuoden parhaan työnjäljen palkinnosta.

– En voi liikaa korostaa sen ammattiylpeyden merkitystä. Urakoitsijan pitää asennoitua jokaiseen kohteeseen niin, että tästä tehdään palkinnon arvoinen. 

BMI Suomen järjestämän King of Roofs -kilpailun voittaneen kohteen kattourakkaan lisähaastetta toi katon poikkeuksellisen jyrkkä muoto.

Ei kilpailua nopeudella

Kattourakoita ja -saneerauksia tekeviä palveluntarjoajia löytyy kuitenkin pilvin pimein. Kuluttajan pitää jollain tavalla erottaa hyvät huonoista, ja harvoilta löytyy siihen riittävää asiantuntemusta omasta takaa. Kortelainen itse korostaa kahta tärkeää ohjenuoraa.

– Halvalla saa harvoin hyvää tai ainakaan parasta. Emmekä ainakaan itse halua kilpailla myöskään nopeudella, hän toteaa.

Näitä kahta asiaa mieluummin KattoCenter tarjoaa omina valtteinaan ensisijaisesti kahta aivan muuta asiaa. Ensinnäkin suunnittelu tehdään aina yhdessä asiakkaan kanssa, jotta toiveet kuullaan ja niihin vastataan parhaalla mahdollisella ratkaisulla. Toiseksi asiakas pidetään koko saneerauksen ajan tarkasti tietoisena remontin etenevistä vaiheista.

Kortelainen painottaa, että katon korjauksessa menee se aika, joka siinä menee. Jos urakoitsija löytää vanhan katon rakenteista yllättäviä vaikuttavia tekijöitä, kuten kosteusvaurioita, kaikkein tuhoisin ratkaisu tilanteessa on se, että urakoitsija ohittaa asian ja pitää vain kiinni päivämäärästä. Jos näin käy, niin asiakas löytää kyllä pian asian edestään eivätkä seuraukset ole iloisia.

Tiilikatto on yleisin ratkaisu

KattoCenter on yksi monista BMI:n valtuuttamista kattourakoitsijoista Suomessa. Verkosto kattaa koko maan, ja jokaisessa kaupungissa on tarjolla useita vaihtoehtoja.

BMI Suomen myyntijohtaja Joonas Salo avaa toiminnan laajuutta kertomalla, että yritys myy kattamisen ja vedeneristämisen ratkaisuja kaikille rakentamisen sektoreille, eli niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin ja kaikkiin mahdollisiin rakennustyyppeihin.

– Lyhyesti sanottuna suojelemme ihmisten, yhteisöjen ja yritysten omaisuutta vesivahingoilta. Kuluttajapuolella nämä suosituimmat tuotteemme katoilla ovat ehdottomasti kilpailussakin esiintyneet Ormax-tiilikatot ja Icopal-bitumikatot, Salo tiivistää.

Tiilikattoja käytetään pääasiassa jyrkemmin kallistuvissa katoissa, ja bitumia taas loivemmissa ja monimutkaisemmissa. Asuinrakennusten yleisin kattomateriaali on tiili, ja sen suosiota selittävät hiljaisuus, ulkonäkö ja pitkäikäisyys. Mutta kuten urakoitsijoitakin, myös materiaaleja on olemassa useita, joten tärkeintä valinnoissa on aina saavuttaa toimivin kattorakenne ja laadukkain vesikate.

BMI:llä painotetaan, että paras vesikatteen alusrakenne on umpialusta ja laadukas bitumikermi. Muun muassa voittajakohteessa käytetyllä Tarrapolar-aluskermillä ja savitiilellä voidaan yhdessä saavuttaa rakennukselle jopa sadan vuoden elinkaari.

Salo kuitenkin muistuttaa, että itse voittajan lisäksi King of Roofs -finalistien koko joukko antaa hyvän käsityksen siitä, ketkä Suomessa tekevät kattosaneerausalan parasta jälkeä. Vaikka BMI:n tuoteskaala on laaja, itse kilpailu on rajattu nimenomaan harjakattorakennuksiin.

– Suurimmaksi osaksi on kyse omakotitaloista ja rivitaloista, vaikka on olemassa toki jonkin verran julkisiakin rakennuksia ja kerrostaloja, joista harjakatto löytyy. Tämän vuoden voittajakohde Malmilla on taloyhtiö, Salo avaa.

SUOJELEMME IHMISTEN ja yritysten omaisuutta vesivahingoilta.

Luotettavuutta ja tietoa

Kun BMI Suomi avasi King of Roofs -kilpailun, katon rakentajat saivat ilmoittautua vapaasti mukaan. Osallistujia tuli runsaasti, ja raati esikarsi hakijoista joukkion kymmeneen finalistiin.

– Saimme aivan huipputasoisen kymmenikön. Mikä tahansa näistä kohteista, jotka siihen joukkoon päätyivät, olisi voinut voittaa. Tänä vuonna oli aiempaan nähden suorastaan poikkeuksellisen kova taso, kertoo Salo.

Salo perustelee tuomariston näkökulmasta voittajakohteen suurimmaksi ansioksi sen monimutkaisuutta. Yleisöäänestyksessä saattoi mahdollisesti painaa enemmän lopputuloksen ulkonäkö, mutta ammattilaisraati painotti valinnassaan laadukkaita ratkaisuja haastavassa kohteessa. Jotain toki kertoo sekin, että sama kohde voitti sekä virallisen tittelin että yleisöäänestyksen.

Salo toivoo, että King of Roofs -kilpailulla saavutetaan erityisesti kuluttaja-asiakkaiden luottamusta ja ymmärryksen kasvua. Hän lisää, että myös urakoitsijoille on tärkeää jakaa tunnustusta ja näkyvyyttä siitä, että he ovat toteuttaneet onnistuneesti haastavia kohteita.

Urakoitsijoiden kilpailuttaminen ei yleensä ole kuluttajalle helppoa, sillä ilman omaa asiantuntemusta loppuasiakas on aina toisen käden tiedon varassa. Tarjontaa on valtavasti, ja joku on lopulta valittava. Ammattilaisraadin valitsema King of Roofs -finaalikymmenikkö helpottaa vuosittain alan toimijoiden seuraamista ja vertailua.

– Haluamme pitää huolta suomalaisten suurimmasta kansallisvarallisuudesta eli rakennuskannasta. Tämä kisa toimii ihan hyvänä vinkkinä kuluttajalle niistä urakoitsijoista, joiden piiristä kannattaa lähteä valitsemaan toimijaa omaan kohteeseen, kun remontin tarve iskee, Salo toteaa.

Mutta vaihtoehtojen lisäksi harjakattotalon asukkaan olisi Salon mukaan hyvä olla tietoinen myös siitä, koska tuo remontin tarve on. Katon merkitys oman kodin kunnon kannalta on merkittävä, mutta harva tulee jokapäiväisessä elämässään asiaa ajatelleeksi.

– Harva siellä talonsa katolla kovin usein käy pyörimässä, niin asia pysyy poissa silmistä ja mielestä, mutta tosiasia on kuitenkin, että katostakin on pidettävä huolta. Jos rakennusvaiheessa tai huolenpidossa tapahtuu laiminlyöntejä, voi katon huono kunto riskeerata myös kaiken sen alla olevan, Salo toteaa.