Katkaravunkuoret puhdistavat pian kuntien jätevedet

Vietnamilainen katkaraputehdas oli hukkua ravunkuoriin. Tuotannon kasvaessa kuoria tuli satoja tonneja joka päivä. Ne löyhkäsivät ja jatkokäsittely oli hankalaa. Kaksi Itä-Suomen yliopiston tutkijaa kuuli ongelmasta ja he päättivät kokeilla, voisiko kuoria hyödyntää jätevesien puhdistuksessa. Kuoret kovaksi tekevästä kitiinistä jalostettiin kokeita varten aine, ja tutkijat huomasivat sen imevän rikkiyhdisteitä vedestä. Jätevesien puhdistamiseen löytyi tehokas, ympäristöystävällinen valmiste, jota tutkijoiden perustaman BioSO4-yhtiön johdolla on viime vuosina alettu ottaa käyttöön eri puolilla maailmaa – erityisesti kaivoksissa.

– Rikki on oikeassa paikassa hyödyllinen ja toisessa paikassa haitallinen aine, BioSO4:n toimitusjohtaja ja osakas Lasse Moilanen kertoo.

Esimerkiksi peruna tarvitsee pelloilla rikkiä kasvaakseen. Jos taas rikki valuu pelloilta vesistöön, se voi happamoittaa vesistöä. Se taas voi johtaa eliöiden kuolemiseen.

Perunoistaan tunnetulla Tyrnävällä kunta ja joukko viljelijöitä kerää perunapeltojen valumavesiä yhteen ja kerää äyriäiskuorijalosteella vesistä rikkiyhdisteet pois. Kun veteen liuenneet rikkiyhdisteet ovat sitoutuneet kuorikitiinistä valmistettuun aineeseen, se erotetaan vedestä ja viedään takaisin pelloille. Valmiste maatuu luonnollisesti peltoon ja rikki vapautuu pelloissa uudestaan perunoiden ravinteeksi. Vesistöt pysyvät kunnossa, perunat kasvavat ja keinolannoitteita tarvitaan vähemmän. Kaikki voittavat.

Jätteetöntä teknologiaa

– Kuorien jalostuksen takana on kovaa tiedettä, muistuttaa Moilanen.

Rikkiyhdisteitä sitova biopolymeeri on vain yksi kuudesta kiertotaloustuotteesta, joita BioSO4 valmistaa käyttäen biojätteitä pääraaka-aineena. Kaikki valmistuvat tuotteet ovat biopolymeerejä, eloperäisissä aineissa syntyneitä pitkiä molekyyliketjuja – aivan kuten vaikkapa perunassa syömämme tärkkelys tai selluloosa, josta tehdään paperia. Jotkut niistä imevät rikkiä tai vaikkapa raskasmetalleja itseensä ja sitten hajoavat luonnossa lehtien kaltaisesti kuten muutkin eloperäiset jätteet. Hajotessaan näistä biopolymeereistä tulee kasvien käyttämää hiiltä ja typpeä.

Hulevedet puhtaiksi

Tyrnävän lisäksi jätteettömästi ja kokonaan raaka-aineita kierrättämällä tehdyillä valmisteilla puhdistetaan vesiä myös Kuopiossa.

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta ja muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Kuopiossa halutaan puhdistaa rakennustyömaiden hulevedet aiempaa tarkemmin, koska niihin liukenee vesistöille hankalia aineita. 

Kerättyyn huleveteen lisätään biopolymeeriä. Se koostaa rakennustyömaalta veteen kulkeutuneen hienojakoisen maa-aineksen suuremmiksi partikkeleiksi, joiden poistaminen onnistuu suodattamalla. 

Tämän jälkeen liete käytetään uudestaan maanparannusaineina ja puhdistettu vesi palautetaan takaisin luontoon. Jätettä ei synny missään vaiheessa.

Alun perin kaivoksia varten 

– Olemme kehittäneet biopolymeerimme aluksi kaivoksia varten, Moilanen kertoo.

BioSO4:n rikinhallintamenetelmiä käytetään kaivoksilla maailmalla Kazakstania ja Armeniaa myöten. Esimerkiksi kultakaivoksilla kaivostoiminnan jätevesiin liukenee haitallisia yhdisteitä, jotka pitää saada pois.

– Nyt kun olemme saaneet kehitettyä vaativalla kaivospuolella toimivan ratkaisun, sovellamme sitä myös kuntien vedenpuhdistukseen, Moilanen sanoo.

Myös kuntien vesien suojelussa on omat hankalat haasteensa. Näiden jätevesissä voi esimerkiksi olla yhdisteitä, joita on vaikea muuten saada pois. Uudet biopolymeerit saattavat olla joidenkin yhdisteiden poistamiseen ensimmäinen ratkaisu, joka oikeasti toimii.

Uudet biopolymeerit eivät jää pelkästään jätevesien käsittelyä helpottamaan. Niillä voidaan puhdistaa myös kaasuja. Nykyään biopolymeereillä voi myös ottaa maailman vesistä talteen niin raskasmetalleja kuin harvinaisia maametallejakin.