Kasvihuonekaasua halutaan hyödyntää polttoaineena

Vaisala Oyj:n tuotepäällikkö Antti Heikkilä pitelee kädessään metallisen konjakkipullon näköistä pötkylää ja kertoo sen mullistavista mahdollisuuksista koko maailman tulevaisuuden kannalta. Eriskummallinen tuote ei kuitenkaan ole ulkonäöstään huolimatta pullo, vaan yrityksen valmistama biokaasuvoimalan mittalaite.

– Kun jätteestä tehdään biokaasua, prosessissa syntyy yhtä aikaa metaania, hiilidioksidia ja kosteutta. Ja koska metaani on palava kaasu, nimenomaan metaania sieltä halutaan, koska sitä voidaan käyttää hyödyksi energiana.

Biokaasu on päivän kuuma puheenaihe, koska se on energianlähteenä ekologinen mutta ainoastaan niin kauan, kun prosessi mitataan tarkasti. Metaani on ilmakehässä peräti 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, joten sitä ei haluta päästää taivaalle, vaan sen potentiaali on hyödynnettävissä huippuluokan polttoaineena.

Metaanin hukkaaminen on siis tuhlausta niin luonnon kuin taloudellistenkin resurssien kannalta.

– Vaisalan instrumentit vastaavat juuri tähän, sillä niillä voidaan optimoida koko prosessia. Maksimoidaan energiantuotto ja minimoidaan käyttökustannukset.

JÄTE EI LOPU, mutta sillä on iso rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana. 

Maailmanlaajuiset tarpeet

Vaisalan toiminta alkoi vuonna 1936 alun perin säänmittauslaitteista, mutta noin 40 vuotta sitten kuvaan astuivat myös teollisuuden mittalaitteet. Nykyisestä liiketoiminnasta suurin osa keskittyy vientiin, mutta tärkeitä asiakkaita Suomessa ovat monet teollisuusalan yritykset sekä esimerkiksi kunnallinen jätehuolto ja jätevedenpuhdistamot.

Pohjimmiltaan isossa mittakaavassa puhutaan kaikkialla maailmassa täysin samoista tarpeista. Jäte ei maailmasta lopu mihinkään, mutta sillä on iso potentiaali fossiilisten polttoaineiden korvaajana.

– Kaupungistumisen myötä jätettä syntyy enemmän ja sitä syntyy keskitetymmin, jolloin voidaan tehdä isompia jäte-energiaratkaisuja. Esimerkiksi biometaanin tuotanto on kannattavinta suurten jätteenkäsittelylaitosten yhteydessä.

Pienemmässä mittakaavassa voidaan puhua vaikka siitä, että maatila voi luoda omat lämpö- ja sähköenergiansa biohajoavasta jätteestä.

Polttoainekeskustelussa kuluttajia kiinnostavat usein henkilöautot, mutta niiden kentällä sähköautot ovat – ainakin toistaiseksi – valta-asemassa. Heikkilä näkeekin yhden vahvimmista biokaasun hyödyntämisen mahdollisuuksista raskaassa liikenteessä.

– Kuorma- ja linja-autoissa kaasumoottori on selkeästi ladattavaa akkua käytännöllisempi ratkaisu. Sen kokoisiin ajoneuvoihin tarvittava akkujen määrä olisi aivan valtava, ja silti kuljetukset katkeaisivat jatkuvasti lataamisen takia. Lähiliikenteen busseista osa kulkee tänäkin päivänä kaasulla, joten nykyisissä busseissa voisi enenevissä määrin käyttää maakaasun sijaan ekologisempaa biometaania, Heikkilä avaa.

Biosta biotalouteen

Vaisalan markkinointipäällikkö Rasmus Stoltzenberg kertoo, että World Biogas Associationin mukaan noin 98 prosenttia maailman biokaasukapasiteetista on käyttämättä.

– Jätteestä, joka voitaisiin energiatarkoituksissa mädättää, jätetään valtava määrä hyödyntämättä, ja sen sijaan porataan uusiutumattomiin öljy- ja kaasuvarantoihin, Stoltzenberg valaisee.

Iso laiva kääntyy hitaasti. Biokaasu on yleistymässä, mutta muutokset vaativat investointeja. Laitoskanta on rakennettava, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Valtava merkitys tässä kehityksessä on päättäjillä, joilla on avaimet käsissään ohjata taloudellisilla kannustimilla yhteiskuntia kohti uusiutuvaa ja kestävää energiaa. Koko muutosta ei kuitenkaan voi laskea ainoastaan poliittisen päätöksenteon varaan.

– Kun tukiaiset vähenevät, yritysten on tehtävä biometaanista kaupallisesti kannattavampaa toimintaa. Silloin saadaan aikaan pysyviä muutoksia. Meidän tehtävämme on antaa asiakkaillemme siihen työkaluja ja auttaa heitä pääsemään pelkästä biosta aitoon biotalouteen, Stoltzenberg päättää.