Hyppää sisältöön

Karjalan kieli saa uutta voimaa hankkeen avulla

Karjalan kieli saa uutta voimaa hankkeen avulla

14.12.2023

Opiskelemalla karjalaa voi tukea marginaalista kieltä.

Vaikka karjalan kieli on uhanalaisessa asemassa, sen opiskelu kiinnostaa enenevissä määrin.

TEKSTi ja kuva itä-suomen yliopisto

Karjalan kieli on nykyisin uhanalaisessa asemassa, ja sen käyttö on monissa kieltä aiemmin puhuneissa suvuissa katkennut kokonaan. Nyt karjalaa pyritään kuitenkin elvyttämään Itä-Suomen yliopistossa, jossa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä valtionavustuksella rahoitettu elvytyshanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä karjalan kielen opetusta, tuottaa oppimateriaaleja sekä tukea karjalan kielen sanastotyötä. 

Kieltä on perinteisesti puhuttu kodin ja perheen piirissä, mutta nykyään karjalaksi halutaan puhua kattavammin myös nykypäivän ilmiöistä. Kielen päivittäminen nykyaikaan vaatii aktiivista sanastotyötä, joka tarkoittaa muun muassa uudissanojen muodostamista.

Hankkeen aikana on konkreettisesti nähty, miten paljon karjalan opiskelu tällä hetkellä kiinnostaa niin suomea kuin muitakin kieliä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Tämän lisäksi karjalankielisten sukujen eri-ikäiset jäsenet ovat alkaneet opiskella unohtunutta kieltään, tavoitteenaan ottaa se jälleen aktiiviseen käyttöön. 

Etenkin suomea äidinkielenään puhuville läheinen sukukieli on helppo oppia. Lisäksi enemmistön kiinnostus marginaalissa olevaa uhanalaista kieltä kohtaan on yksi keino tukea kielen opetusta. Näin osaltaan edesautetaan sekä karjalan kielen säilymistä että elpymistä.

Kurssille voi tulla kuka vain

Itä-Suomen yliopistossa toimiva karjalan kielen ja kulttuurin oppiaine tarjoaa kurssejaan avoimen yliopiston kautta kaikille kielestä kiinnostuneille. Karjalaa opetetaan etäopetuksena, joten siihen voi osallistua eri puolilta Suomea tai jopa ympäri maailmaa. Karjalan kursseja on lisäksi tarjolla vapaan sivistystyön kentällä, esimerkiksi kansalaisopistoissa tai yhdistyksissä.

– Kouluissa karjalan opetusta ei ole toistaiseksi tarjolla. Sitä voisi kuitenkin kokeilla, jos koululla on innostusta hakea valtiolta avustusta kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Avustukset ovat haettavissa alkuvuodesta, vinkkaa elvytyshankkeen johtaja, professori Helka Riionheimo.

Karjalan kielen harvinaisuuden vuoksi keskustelukumppaneita voi olla vaikea löytää. Kieltä oppimalla ja sitä käyttämällä voi kuitenkin itse vaikuttaa kielen elinvoimaan.

– Kohtaamiset karjalankielisten kanssa voivat olla vielä harvinaisia ja tuntua siksi erityisen arvokkailta, toteaa elvytyshankkeen koordinaattori Milla Tynnyrinen.

Suomea puhuville tutulta kuulostavan sukulaiskielen opiskelu antaakin matalan kynnyksen mahdollisuuden kielitaidon laajentamiseen. Karjalan opiskelu paitsi tarjoaa varmoja onnistumisen kokemuksia myös rikastuttaa kielivarantoa. Lisäksi kielten opiskelu ja käyttö avaavat yleisesti näkymiä toisiin kulttuureihin.

– Karjalankieliset ilahtuvat, kun kuulevat jonkun osaavan kieltään, ja he keskustelevat mielellään karjalaksi, Tynnyrinen rohkaisee.

Haku