Hyppää sisältöön

Kansainvälisille osaajille on tarvetta

Kansainvälisille osaajille on tarvetta

14.04.2023

Työperäinen maahanmuutto tuo Suomeen osaajia ympäri maailmaa. Espoo haluaa edistää osaajien houkuttelua ja tukea asettautumista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolme korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa kertoo nyt omista kokemuksistaan. 

TEKSTI maria paldanius | kuvat joona raevuori ja dina lee photography

Tasapainoinen elämä on rahaa arvokkaampaa

VTT:n tutkija Sami Kazi kokee olleensa onnekas. Vuonna 1999 hän pääsi tutkijavaihtoon Otaniemeen osana jatko-opintojaan Aasian teknologiainstituutissa, Thaimaassa – ja vain vuosi myöhemmin hänet rekrytoitiin taloon. Sillä tiellä hän on edelleen. 

– Tiedän, että monille maahanmuuttajille työnsaanti Suomessa on paljon vaikeampaa. Taustalla on usein puutteellinen suomen kielen taito sekä verkostojen puute, Otaniemessä perheineen asuva Kazi toteaa.

Pakistanissa syntynyt ja koulunsa Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Thaimaassa käynyt Kazi on asunut pisimmän ajan elämästään Suomessa. Hän pitää Suomea erittäin turvallisena maana ja nostaa hattua Espoolle, joka on viime vuosina kunnostautunut työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Mutta työtäkin riittää. 

– Haasteita voi aiheuttaa esimerkiksi korkea verotus ja tietyt kulttuurierot, kuten suomalaisten rehellisyys ja suoruus sekä hierarkian puute. Integrointiin täytyy panostaa, jos halutaan, että ihmiset jäävät tänne, Kazi summaa.

Kazin kollegat ja vaimo kutsuvat häntä leikillisesti ”Suomi-faniksi” ja ”Suomen markkinamieheksi”. Nimitys on hänestä hyvinkin osuva. Kazi uhkuu ylpeyttä nykyisestä kotimaastaan, jossa on viihtynyt jo 23 vuoden ajan.

– Suomessa olen oppinut, että rahaa tärkeämpää on tasapainoinen ja hyvä elämä. Täällä se on mahdollista.

Suomen kielen voi oppia myös työn lomassa 

Ensimmäinen talvi vuonna 2019 oli vaikein. Oli pimeää, kylmää ja loskaista. Amerikkalaisopiskelija Betsy Akins oli kiitollinen pro gradu -ohjaajalleen, joka antoi kullanarvoisen kolmen koon vinkin: tarvitaan karkkia, kahvia ja kynttilöitä. Lisähelpotusta talvikauteen ovat sittemmin tuoneet vesijuoksu ja saunominen.

– Suomen miinuspuolia ovat kylmyys, loska ja kielen vaikeus. Plussia kesä, sauna ja ihmiset. Olen onnellinen, että päätin asettua Suomeen. Täällä arvostetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, ihmisiä, luontoa ja hiljaisuutta. Ja korvapuustit ovat taivaallisia, Akins naurahtaa.

Suomen kielen opiskelu on tuntunut mystisen koodikielen opiskelulta. Akins kokee, että kieli on monille yksi suurimpia kompastuskiviä. Monet maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja ja motivoituneita, mutta työnsaanti kaatuu kielitaitoon. Espoo on ollut onnekas löytäessään Akinsin Espoo Talent Hubin joukkoihin.

– Täällä saan antaa täyden panokseni ja oppia kieltä työn tekemisen lomassa.

Akins kasvoi Ohion syrjäseudulla kuusilapsisessa perheessä. Sukulaisia on aina asunut myös Suomessa, jossa Akins kävi jo lapsena kylässä. Kesäyöt mökillä ja valkeat joulut tekivät vaikutuksen. 

– Suomi on turvallisin maa, jossa olen asunut. Täällä minusta välitetään ihmisenä. Olen tietoinen etuoikeutetusta asemastani: ulkonäköni puolesta minua ei erota suomalaisista. Monista maista tulleille sopeutuminen voi olla vaikeampaa.

Toimitusjohtajalla on kolme syytä pysyä Suomessa

Suomesta tulisi tehdä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille. Työperäinen maahanmuutto jalkauttaa Suomeen eri alojen ammattilaisia eri puolilta maailmaa ja rikastuttaa yhteiskuntaa. Tätä mieltä on SemiQonin toimitusjohtaja, intialainen Himadri Majumdar, joka on asunut perheineen Suomessa vuodesta 2004, jolloin hän aloitti tutkijana Åbo Akademissa.

– Myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri vaatii paitsi suomalaisten myös meidän maahanmuuttajien panosta. Tämä on kaksisuuntainen tie. Toivon, että kaikki tekevät oman osansa integroinnin eteen.

Majumdarin polku johti Otaniemeen VTT:n vanhemmaksi tutkijaksi vuonna 2012. Myös hänen vaimonsa työskentelee VTT:llä vanhempana tutkijana. Perheellä on kolme erityistä syytä pysyä Suomessa: inspiroiva ja koulutusta vastaava työ kansainvälisessä ympäristössä, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä, josta heidän lapsensakin ovat saaneet nauttia.

– Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat parantuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Koen, että Suomi on erittäin turvallinen maa myös maahanmuuttajille. Teknologiasektorilla asenteet saattavat olla kuitenkin poikkeuksellisen myönteiset, koska englanti on yleisin työskentelykieli ja osaajista on pulaa, Majumdar pohtii. 

Haku