Johtamista teatterin keinoin

Taiteella on merkittävä rooli työyhteisöjen muutoksissa. Taideyliopiston ArtsEqual-hankkeen tutkija Satu-Mari Jansson on tutkinut johtamisen ja työelämän kehittämistä teatterin avulla. 

_{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON  KUVA | JUHA ARVID HELMINEN}

Taideyliopiston teatterikorkeakoulun aula on talvisena aamuna vielä tyhjä. Muutama opiskelija kiiruhtaa luennolle ja harjoituksiin, kaksi tyttöä venyttelee aulan keskellä sijaitsevalla näyttämöllä. 

Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA:n tutkija Satu-Mari Jansson on tässä ympäristössä kuin kotonaan. Hän on työyhteisövalmentaja, palvelumuotoilija ja kasvatustieteen tohtori, joka on väitellyt teatterista ja draamasta oppimismuotona. 

Lisäksi Jansson on mukana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ArtsEqual-hankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa sitä, kuinka taiteella voitaisiin lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia Suomessa. 

Janssonille on luontevaa toimia monessa roolissa. Hän esiintyy puhujana yritysten seminaareissa, valmentaa johtoryhmiä ja työyhteisöjä ja kouluttaa ihmisiä erilaisissa työelämän muutosprosesseissa. Lisäksi hän tutkii vastavuoroista oppimista teatterin ja työelämän välillä. Tällä kertaa on tarkoitus syventyä erityisesti Janssonin osaamiseen työyhteisöjen kehittäjänä ja oppimisen tutkijana. 

Tutkija on vahvasti sitä mieltä, että taiteella, ja erityisesti teatterilla, on työelämän muutoksessa mahdollista yhdistää tieto, tunteet ja oppiminen. Teatterin ja draaman avulla on mahdollista tehdä näkyväksi useita erilaisia tilanteita, elää niitä tunnetasolla ja samalla oppia. Tuloksellinen johtaminen vaatii paitsi hyviä vuorovaikutustaitoja, nykyisin yhä useammin myös hyvää esiintymistaitoa. 

– Teatteri ja draama tukevat vuorovaikutuksen kehittymistä ihmisten välillä. Työelämän haastavia tilanteita voi harjoitella yhdessä tai esimerkiksi ammattinäyttelijän tukemana ja sillä tavalla vahvistaa positiivista kehitystä, Jansson kuvaa. 

Merkityksellisyys sitouttaa 

Työn merkityksellisyys on korostunut tekijänä, joka saa ihmiset sitoutumaan työhönsä ja työpaikkaansa. Yritykset ovat heränneet siihen, että yksittäisen työntekijän tavoitteiden ja suunnitelmien tukeminen kannattaa. Myös johtamisessa hyvät vuorovaikutustaidot ovat osa kokonaisvaltaista yritysvastuuta. 

– On eri asia miettiä näitä asioita tai edes kirjoittaa niitä paperille, kuin nähdä ja elää omia suunnitelmiaan todeksi konkreettisesti. Teatterin keinoin voi kokeilla erilaisia tapoja toimia ja pohtia tilanteisiin sopivaa parasta vaihtoehtoa. 

Liike-elämän muutosvauhti on niin kova, että perinteiset keinot eivät enää tehoa. 

Satu-Mari Jansson

Konkreettisen esimerkin työstä saa, kun Jansson simuloi yhdessä yrityksen johtoportaan kanssa erilaisia vaihtoehtoisia reagointitapoja haastaviin johtamisen tilanteisiin ammattinäyttelijän esittäessä erilaisia asiantuntijarooleja. 

– Teatteri on työtapana herättävä ja synnyttää monissa ihmisissä aitoja tunteita, mutta samalla se tarjoaa myös tärkeitä havaintoja omasta johtamistavasta. 

Isomman joukon valmennuskin onnistuu. Esimerkiksi työeläkeyhtiö Varman satakunta asiantuntijaa valmistautui robotiikan ja automatisaation tuomiin muutoksiin työssään miettimällä omaa urapolkuaan, vahvistamalla omaa osaamistaan ja selkeyttämään tulevaisuuden suunnitelmiaan teatteriin pohjautuvalla valmennuksella.
 

Taide on mahdollisuus 

Jansson myöntää, että niitäkin on, jotka yhä edelleen suhtautuvat ennakkoluuloisesti taiteen ja liike-elämän yhdistämiseen. Mutta toisaalta hän sanoo, että varsinkin liike-elämässä muutosvauhti on tällä hetkellä niin kova, että pelkästään perinteisillä keinoilla ei enää pärjätä. 

– Yrityksissä ei taidetta nähdä enää riskinä, vaan mahdollisuutena tehostaa oppimista sekä koko työyhteisön hyvinvointia. Taiteen avulla näkökulma laajenee, Jansson summaa.