Johtamisesta joukkuelaji myös kuntatyöhön

Kuntatyössä on meneillään murros, joka haastaa hierarkkisen johtamiskulttuurin. Järvenpään kaupunki on edelläkävijänä kokeillut monimuotoista itseohjautuvuutta kolmessa yksikössään. 

^{TEKSTI | RITVA-LIISA SANNEMANN KUVA | ILKKA VUORINEN}

Itseohjautuvuus on työelämässä trendi, ja nyt se ravistelee myös kuntasektorin perinteistä ylhäältä alas -johtamisen mallia. Järvenpään kaupungin pari vuotta kestänyt Monimuotoinen itseohjautuvuus -hanke on juuri päättynyt ja sen opit koottu e-kirjaksi kaupungin nettisivuille. Kirjassa teoria ja kokemustieto yhdistyvät, ja se auttaa soveltamaan itseohjautuvuutta laajemmin kuntasektorilla ja julkishallinnossa.

– Hanke on ainutlaatuinen kuntakentällä. Sen punaisena lankana on ajatus, että johtajuus ei ole enää yhden henkilön rooli vaan yhteisöllinen ilmiö, joka elää vuorovaikutuksesta, tähdentää Järvenpään HR-kehittämispäällikkö ja hankkeen vastuuhenkilönä toiminut Kati Toikka.

Toikka ja organisaatiokonsultti, filosofian tohtori Perttu Salovaara Renesans Consulting -yrityksestä vetivät hanketta yhdessä. Kaupunki sai projektiin osarahoituksen Kevalta ja Työsuojelurahastosta tukea viestintätuotteen sekä siihen liittyvän e-kirjan tekoon.

Ajattelun haastamista

Hankkeen tavoitteena oli kokeilla ja mallintaa julkiselle sektorille soveltuvia itseohjautuvuuskäytäntöjä. Mukana oli kolme pilottiyksikköä: Järvenpään Yhteiskoulu, Kaupunginkirjasto ja Osaamis- ja työllisyyspalvelut.

– Lähdimme miettimään, mikä meillä jo toimii ja mitä voisimme tehdä toisella tavalla, kertoo esihenkilö Päivi Kemp Osaamis- ja työllisyyspalveluista.

Itseohjautuvan työtavan kehittäminen vaati henkilöstön ajattelun haastamista ja ongelmanratkaisukyvyn vahvistamista. Hyödyllisiksi osoittautuivat avoimet kysymykset, joiden kautta esihenkilö antoi tilaa eri näkökulmille. Kun jokainen pääsi esittämään näkemyksiään, ideoita alkoi pulputa ja innostus kasvaa. 

Esimerkiksi työpajana toimivan Kartanon kahvilan tiimi alkoi kehittää palveluja esihenkilön opintovapaan aikana. Tiimi havaitsi, että henkilövaihdosten yhteydessä tarvitaan yhteinen näkymä palvelun suunnasta. Kempin mukaan itseohjautuvuus lisäsi tiimin motivaatiota ja työhön sitoutumista.

Luovuus puhkesi kukkaan 

Pilottiyksiköt toteuttivat hanketta kukin omalla tavallaan. Yhteiskoulun opettajat rakensivat yhteisopettajuutta, jossa oppisisältöjä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä. Opettajat kehittivät myös mallin, jolla uusia opettajia mentoroidaan. 

Kaupunginkirjastossa otettiin  puolestaan ongelmanratkaisussa käyttöön tiimin yhteinen chat, jossa ratkottiin arjen pulmia. Myös tiukkoja tehtäväkuvia laajennettiin ja verkostomaista työtapaa lisättiin.

– Kun vuorovaikutus muuttuu tasavertaisemmaksi, se vapauttaa luovuutta ja voimavaroja. Esimerkiksi kirjaston The Tädit on jo ilmiöksi muodostunut somehitti, joka ravistelee alaan liittyviä uskomuksia, Toikka mainitsee.

Toikka ja Kemp vertaavat itseohjautuvaa organisaatiota lintuparveen, jonka on kommunikoitava keskenään ja sovittava, mihin suuntaan ollaan matkalla. Suunta ja tavoite selviävät vain jatkuvalla vuoropuhelulla. 

Jaettua vastuuta on myös kritisoitu. Sitä on pidetty samana kuin ei-kenenkään vastuu. Haastateltavat uskovat, että tietyt vastuut tulevat säilymään johdolla, mutta asioiden aktiivinen puheeksi ottaminen lisää vastuiden jakamista.

– Jos työyhteisö olisi nyyttikestit, esihenkilöiden rooli olisi kattaa pöytä mutta ei valmistaa tarjoiluja. Yhteisöohjautuvuuden johtaminen ei ole puolesta tekemistä vaan onnistumisten mahdollistamista, Kemp ja Toikka täsmentävät.

Uskomuksia pitää tuulettaa

E-kirjassa pohditaan myös johtamiseen liittyviä uskomuksia, joista monet kumpuavat epäluottamuksesta: Työntekijän suoritusta on kontrolloitava. Ihmiset ovat laiskoja ja tarvitsevat keppiä ja porkkanaa. Tarvitaan valtarakenteita ja komentoketjuja.

– Jos johtamismalleja halutaan muuttaa, on tuuletettava uskomuksia. Demokraattinen johtaminen onnistuu, kun luotetaan ihmisten kykyyn ratkaista työhön liittyviä ongelmia yhdessä, ei esihenkilövetoisesti, Toikka sanoo.

Itse- ja yhteisöohjautuvuudessa valta ja vastuu hajautuu koko organisaatioon. Tämä herättää henkilöstössä halun toteuttaa tärkeänä pitämiään asioita ja kuulua joukkoon.

www.jarvenpaa.fi/itseohjautuvuus