Johtamisen tiikerihaaste asettaa yritykset testiin

Meneillään oleva toimintaympäristön muutos pakottaa yrityksiä tiikerinloikkiin. Uudet, nopeasti avautuvat mahdollisuudet täytyy osata hyödyntää, sillä ne myös sulkeutuvat nopeaa vauhtia.

^{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON   KUVA | OUTI NEUVONEN}

Isokokoinen oranssi tiikeri katsoo työhuoneen seinältä tiukasti suoraan silmiin. Näyttävä maalaus toimiston seinällä on löytö Amerikan vuosilta 1990-luvulta. Liikkeenjohdon konsultti Tero J. Kauppinen kutsuu viittä vuotta Yhdysvalloissa tiikerivuosiksi. 

– Opin USA:ssa hyviltä yrityksiltä enemmän, kuin tekemällä väitöskirjan johtamisesta. Yritykselläni oli toimistot 25 maassa ja globaali tiimi käytössä. Matkustin ympäri maapalloa ja lentomaileja kertyi, Kauppinen naurahtaa.  

Samaan tapaan tällä hetkellä johtaja-asemassa olevilla on Kauppisen mukaan käynnissä tiikerin vuodet. On loikattava nopeammin, ketterämmin ja pidemmälle. 

– Eksponentiaalisesti muuttuva toimintaympäristö luo uusia mahdollisuuksia niille, jotka ovat valmiita hyödyntämään nopeasti avautuvia – ja usein myös nopeasti sulkeutuvia – mahdollisuuksia. Tarpeeksi hyvä ei kuitenkaan riitä, voittajan täytyy olla älyttömän hyvä, Kauppinen toteaa.

Lisäarvoa johtamiseen

Kauppisen tehtävänä on löytää yritysten johtamisesta ne tekijät, jotka jarruttavat uusiutumista. Ongelma ei useinkaan ole se, etteikö yrityksissä osattaisi visioida ja luoda uutta. Sen sijaan pullonkaulana on usein strategian toimeenpano.

– Strategia kuvaa haluttua tulevaisuutta, mutta käytännön toteutus törmää menneisyyden osaamiseen, menetelmiin, mittareihin, kulttuuriin sekä tapoihin johtaa.

Kuinka yritys sitten voi kuroa umpeen tulevaisuuden ja menneisyyden välistä railoa? Kauppinen puhuu osaamisen ja kokemuksen puolesta. Hän harmittelee, ettei yritysten johdossa hyödynnetä tarpeeksi henkilöstöhallinnan työkaluja. 

Kauppisen mukaan kaikessa päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon se, millä osaamisella päätöksiä pannaan toimeen. Hän kertoo esimerkin globaalista bränditalosta, jonka johtoa hän oli konsultoimassa. Kun toimitusjohtajan piti tehdä päätös isosta markkinointisatsauksesta tietylle markkinalle, hän kutsui kuultavaksi henkilöstöpäällikön saadakseen kuvan siitä, millaista osaamista yrityksellä tuolla alueella on. 

– Henkilöstöhallinto, talousjohtaja ja toimitusjohtaja luovat yrityksen kultaisen kolmion, josta toimitusjohtajan menestys riippuu.

Kauppinen kertoo yrityksensä VIA Groupin toteuttamasta suomalaisesta johtamistutkimuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin 225 johtajaa ja tutkittiin 700 yritystä. Tulosten perusteella tehtyä johtamismallia testattiin kansainvälisen suuryrityksen muutosprosessissa. 

– Kun sadan toimitusjohtajan onnistuminen nousi yli 70 prosenttiin, tiesimme, että olimme löytäneet jotain merkittävää, joka jokaisen toimitusjohtajan pitäisi tietää ja osata. 

Kokonaisjohtamisen malli

Kauppinen korostaa oikean fokuksen löytämistä ja eri toimintojen yhdistämistä yrityksen johtamisessa. Yritysten menestys on tärkeää koko yhteiskunnan näkökulmasta. 

– Yritykset luovat lisäarvoa, jota jaetaan yhteiskunnassa eri tahoille. Jos arvoa ei synny, unelmat paremmasta huomisesta voi unohtaa. 

Vain harvoissa yrityksissä arvon synnyttäminen on niin läpinäkyvää, mitattavaa ja tehokasta kuin voisi olla. Kauppisen mukaan HR, talous, IT, markkinointi, tuotekehitys ja vastaavat toiminnot voivat tuottaa puolet tai jopa yli puolet yrityksen tuottamasta arvosta. Monelle toimitusjohtajalle tämä on ollut yllätys. Koska yritykset eivät pysty mittaamaan näiden toimintojen luomaa arvoa, niitä kutsutaan tukifunktioiksi eikä lisäarvofunktioiksi.