Itämeren ravinnekuormitus alas kestävällä yhteistyöllä

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) työskentelevien tutkija Minna Sarven sekä erikoistutkija Sari Luostarisen mukaan maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien typpi- ja fosforipäästöjen yhteys vesistöjen rehevöitymiseen havaittiin jo vuosikymmeniä sitten. Päästöjen vähentämiseksi on tehty merkittäviä toimenpiteitä 80-luvulta lähtien. 

Erityisesti teollisuuden ja yhdyskuntien typpi- ja fosforipäästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi muun muassa jätevesien käsittelyä tehostamalla. Ongelmana on kuitenkin edelleen niin sanottu hajakuormitus, josta suuri osa on peräisin maataloudesta. 

– Hajakuormitus aiheuttaa noin puolet Itämeren ravinnekuormituksesta. Sen oletetaan edelleen kasvavan, jos ilmastonmuutos lisää sateita ja leutoja talvia. Tämä lisäisi ravinteiden huuhtoutumisen riskiä myös pelloilta, Sarvi sanoo. 

Itämereen päätynyt fosfori ja typpi lisäävät levien kasvua ja sinilevän määrää, samentavat merivettä ja uhkaavat meriympäristön monimuotoisuutta. Päästöt muuttavat eläin- ja kasvilajistoa, aiheuttavat kalakuolemia ja lisäävät happikadon riskiä. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimentteihin varastoitunut fosfori voi vapautua, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. 

Tehoa ravinteiden käyttöön

Luke on toteuttanut lukuisia tutkimus- ja kehityshankkeita maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Useiden eri toimijoiden rahoittamia hankkeita on yhdistänyt tavoite tehostaa ravinteiden käyttöä ja löytää ratkaisuja niiden kierrätykseen. Yhdessä viimeaikaisista projekteista kehitettiin ravinnelaskuri, jolla voidaan arvioida orgaanisten ravinnemassojen muodostumista, käyttöä ja tarvetta Suomessa. Hankkeissa Luke on tehnyt laaja-alaista yhteistyötä niin kansainvälisten kuin kotimaistenkin toimijoiden kanssa. 

– Jos lantaa on tilalla tai alueella ylimäärä tarpeeseen nähden, voidaan päätyä lannoittamaan liikaa. On oleellista selvittää ensin maaperän ravinnevarasto ja kasvien todellinen lannoitustarve. Tämän jälkeen tiedetään, paljonko ravinteita vielä tarvitaan lannoitteessa. Ravinnevalumia voidaan osaltaan estää myös ylläpitämällä peltomaan hyvää kuntoa ja vesitaloutta. Laaja-alaiset toimenpiteet vähentävät ravinnekuormitusta ja siten rehevöitymistä, Luostarinen tiivistää.

Tuoreimpia Luken hankkeista on Interreg Itämeri -ohjelman rahoittama SuMaNu. Kolmivuotiseen, syyskuussa päättyneeseen hankkeeseen osallistui toimijoita seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM. 

– Kansainvälisessä hankkeessa koottiin yhteen aiempien kansainvälisten projektien tuloksia. Niiden pohjalta työstimme kansainväliset suositukset kestävämmälle lannan ja ravinteiden käytölle, hankkeen koordinaattorina toiminut Sarvi kertoo.

Ylijäämä ohjattava kiertoon 

SuMaNun toimenpidelistaus pitää sisällään sekä tila- että aluetason suosituksia. Kotieläintiloja ohjeistetaan toteuttamaan koko lantaketju eläinten ruokinnasta, lannan keräykseen, varastointiin ja peltolevitykseen niin, että ravinnepäästöt saadaan minimoitua. Suosituksissa painotetaan kasvikohtaisten lannoitusrajojen, lannan ravinnesisällön ja maaperän ravinnetilan huomioimista sekä lannan levitysajankohdan optimointia. 

Jos tilan ravinnetase on ylijäämäinen, oman tarpeen ylittävät ravinteet tulisi ohjata lähitiloille tai toisella alueella sijaitseville tiloille.

– Mikäli alueella on lantaravinteista ylijäämää, tulisi sitä siirtää sinne, missä ravinteille on tarvetta. Näin ravinnehuuhtoumien riski kotieläintuotannon alueella laskisi ja lannalla voitaisiin korvata väkilannoitteiden käyttöä. Keskittymiä on monissa Itämeren maissa. Suomessa lantaa olisi tarpeen siirtää esimerkiksi Pohjanmaalta Keski-Suomeen. Kuljetettavuuden parantamiseksi lantaa tulisi prosessoida väkevämmiksi lannoitetuotteiksi. Prosessointi edellyttää kuitenkin kalliiden tekniikoiden käyttöönottoa ja samalla pitäisi luoda markkinat uusille tuotteille. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan yhteiskunnalta taloudellisia kannustimia, Luostarinen sanoo.

Itämeren hyvä tila on saavutettavissa vain kansainvälisellä yhteistyöllä. HELCOM on hyödyntänyt SuMaNussa laadittuja suosituksia uudistaessaan Baltic Sea Action Plan -toimenpideohjelmaansa. 

Ohjelmassa määritellään suosituksia ja velvoitteita laajalti Itämeren suojelemiseksi, kuten rehevöitymisen vähentämiseksi. SuMaNun suositukset tukevat myös EU:n yhteistä tavoitetta puolittaa maatalouden ravinnepäästöt ja vähentää lannoitteiden käyttöä viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä.