Irti teknisestä kehitysvelasta

Esineiden internet eli IoT mullistaa teollisuusyritysten toimintaa tarjoamalla uudenlaisia tiedon luomisen ja jakamisen tapoja. Keskenään kommunikoivat, pilveen kytketyt laitteet vähentävät inhimillisten virheiden riskiä, ennakoivat ja diagnosoivat ongelmia ja säästävät merkittävästi niin aikaa kuin kustannuksia. IoT:n avulla on mahdollista saada aikaan myös energiasäästöjä: esimerkiksi kiinteistöihin voidaan syöttää lämpötilaa ja ilmanvaihtoa optimoivia ohjaussignaaleja.

– Vuoteen 2025 mennessä IoT-laitteiden määrän ennustetaan kasvavan jo yksistään rakennusautomaation alalla 65 miljoonasta 154 miljoonaan aktiiviseen laitteeseen. Jos mukaan lasketaan kaikki IoT-laitteet, puhutaan jo biljoonista, taustoittaa IoT-ympäristöön sekä rakennusautomaatioalan ja sulautettujen laitteiden tuotekehitykseen keskittyvän IoT BKRY Oy:n toimitusjohtaja Kai Kämäräinen. 

IoT-alan kasvusta ja laitteiden avaamista mahdollisuuksista huolimatta moni suomalainen teollisuusalan yritys käyttää arjessaan järjestelmiä, joista aika on ajanut auttamattomasti ohi. 25 vuoden uran rakennusautomaation parissa tehnyt ja yli 100 000 markkinoilla olevan laitteen kehittämisessä mukana ollut Kämäräinen tuntee askelmerkit teknisen kehitysvelan selättämiseen.

Kehitysvelasta irti pääseminen vaatii uudenlaista ajattelua

Kehitysvelan selättämisen keskiössä on ymmärrys operatiivisen teknologian eli OT:n ja informaatioteknologian, IT:n lähentymisestä. Tietokoneteknologia ja fyysisten tuotteiden teknologiat nähtiin pitkään erillisinä, omilla säännöillään toimivina osa-alueinaan. Modernissa IoT-laiteessa hyödynnetään IT-maailmasta tuttuja teknologioita.

– Osa suomalaisista yrityksistä on jäänyt jumiin OT-maailmaan. Järjestelmien tehokas uudistaminen vaatii OT-osaamisen lisäksi ainakin jossain määrin myös IT-osaamista, jota yrityksillä ei usein ole tai sitä ei osata hyödyntää, Kämäräinen taustoittaa. 

Teknologian kehittyminen on osattava ottaa huomioon myös tietoturvaa rakentaessa. 

– Kun dataa liikutellaan julkisessa internetissä, tietoturvan rooli nousee jatkuvasti suuremmaksi. Tämä tekee tärkeäksi myös laitteiden etäpäivitettävyyden.

Modernisointi on kannattavaa

Järjestelmien uudistamista pyritään usein pitkittämään kohtuuttoman paljon. Yleinen muutosta jarruttava tekijä on virheellinen käsitys uudistamisen kustannuksista.

– On tavallista, ettei järjestelmiä uskalleta lähteä modernisoimaan niihin jo aiemmin tehtyjen investointien takia. Jos ajatellaan teknologian kehittymistä, esimerkiksi 20 vuodessa on ehtinyt tapahtua niin valtavasti, että järjestelmän elinkaaren pidentäminen tulee paljon modernisoimista kalliimmaksi, Kämäräinen muistuttaa.