Innovaatioita, joita koko maailma tarvitsee

Otaniemessä ratkotaan systeemisiä ongelmia. Monien organisaatioiden fokus on kestävän kehityksen ratkaisuissa. Mutta mitä ovat systeemiset innovaatiot – ja miksi juuri Otaniemi?

TEKSTI maria paldanius | kuva unto rautio

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu muutti Helsingin keskustasta Otaniemeen vuosikymmeniä sitten. Otaniemessä oli tilaa kasvavalle kampukselle,
ja se oli lähellä pääkaupunkia. Nykyään Otaniemi rakentuu pitkälti Aalto-yliopiston ympärille. Siellä viihtyy myös Bioinnovaatiokeskuksen koordinaattori Susanna Ahola.

– Otaniemi on moderni kampus-alue ja vahva osaamiskeskittymä, josta löytyy tutkimuslaitoksia, kouluja, palveluja sekä startupeja. Monipuolisten harrastus-, koulutus-, yhteistyö- ja uramahdollisuuksien ansiosta täällä voisi viettää vaikka koko elämänsä, Otaniemessä asunut ja opiskellut Ahola kehuu.

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen työ nojaa monialaiseen yhteistyöhön bio- ja kiertotalouden saralla. Tutkimushankkeissa yhdistyvät muun muassa materiaalitiede, muotoilu, kauppatieteet, kemia, keinoäly ja elektroniikka. Taustalla vaikuttaa Taideteollisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyminen Aalto-yliopistoon yli kymmenen vuotta sitten.

– Vaikeiden systeemisten ongelmien ratkomiseen tarvitaan eri alojen yhteistyötä ja sisäistä motivaatiota kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Hyvä esimerkki ovat startupit: niiden myötä Otaniemessä kehitetyt innovaatiot päätyvät markkinoille tuotteina ja ratkaisuina koko yhteiskunnan hyödyksi.

Kestävämpi vaateteollisuus

Tekstiilituotteiden ja -materiaalien vastuullisuus puhututtaa. Aalto-yliopistossa ja Otaniemessä on jo pitkään kehitetty uusia innovaatioita, jotka tasoittavat tietä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Yksi sellainen on Aalto-yliopistossa kehitetty Ioncell®-teknologia. Sen avulla voidaan valmistaa korkealaatuisia tekstiilikuituja esimerkiksi selluloosapohjaisesta tekstiilijätteestä. 

– Tavoitteemme on korvata puuvillaa, viskoosia ja polyesteriä vastuullisemmalla Ioncell®-tekstiilikuidulla. Näin autamme omalta osaltamme ratkaisemaan tekstiili- ja vaateteollisuuden globaaleja vastuullisuushaasteita, sanoo Ioncell Oy:n toimitusjohtaja Antti Rönkkö. 

Ioncell Oy:n toiminta on keskittynyt Otaniemeen, mikä onkin luontevaa, sillä Ioncell®-teknologia on lähtöihin Aalto-yliopistosta. Rohkeudestaan ja monialaisuudestaan tunnettu toimintaympäristö on osaltaan edistänyt teknologian kehitystä. Rönkön mielestä Otaniemen kampuksesta tekevät erityisen sen poikkitieteellisyys, yritteliäisyys ja energinen ilmapiiri. 

– Koen Aalto-yliopiston ja Otaniemen energisoivana ja innovatiivisena ympäristönä. Otaniemestä on lähtöisin myös kaksi muuta oman alamme VTT- ja Aalto-lähtöistä startupia. Se on ainutlaatuista, koska globaalisti toimijoita ei ole montaa.

Beyond the obvious 

Miksi juuri Otaniemessä toimii Teknologian tutkimuskeskuksen, VTT:n suurin toimipiste Suomessa? VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turusen mukaan Otaniemi on ihanteellinen toimintaympäristö, sillä siellä yhdistyy tutkimukselle ja beyond the obvious -ajattelulle keskeisiä asioita: kunnianhimoinen tekeminen sekä halu ratkoa globaaleja haasteita, luoda hyvinvointia ja tehdä yhteistyötä yli tiedealojen.

– Tutkijat, yritykset ja muut toimijat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä, ja toimijoiden väliset raja-aidat ovat matalalla. Sekä Otaniemen että VTT:n toimintaympäristössä painottuu se, että haastamme itseämme ja asiakkaitamme ajattelemaan pidemmälle, Turunen avaa.

VTT on investoinut maailmanluokan osaamiseen ja tutkimusinfrastruktuuriin, mikä mahdollistaa kokeellisen toiminnan harjoittamisen myös osana asiakkaiden toimintaa. Syväteknologian keinoin ratkotaan globaaleja haasteita liittyen esimerkiksi ilmastonmuutokseen panostaen samalla resurssien riittävyyteen sekä kasvun takaamiseen asiakkaille ja sijoittajille. Yksi esimerkki on mikroelektroniikan ja kvanttiteknologioiden ”osaamis-hub”, jossa VTT, Aalto ja yritykset kehittävät yhdessä huipputeknologiaa puhdastilaympäristössä. 

– Systeemisiin innovaatioihin tarvitaan laaja osaamispohja eri tieteen osa-alueita sekä matala kynnys yhteistyöhön. Tarvitaan myös luottamuksen ilmapiiri, jossa uskalletaan jakaa tietoa, ottaa riskejä ja toisaalta myös epäonnistua yhdessä.

Osaajien laaja diversiteetti luo vahvan pohjan innovaatioille. 

– VTT:n henkilöstö koostuu 55 kansallisuudesta. Toki välillä voi olla hankalaa löytää oikeita ihmisiä ja tietää, mitä kaikkea on tekeillä ja millainen yhteistyö olisi mahdollista, kun tekijöitä on paljon. Olemme kuitenkin onnistuneet luomaan yhteistyö- ja ekosysteemimalleja, jotka tuovat tähän helpotusta, Turunen kertoo.

---