Innostavia kokemuksia teknologiasta

STEAM Turku on hankekokonaisuus, joka tarjoaa innostavia tiede- ja teknologiakokemuksia turkulaisille sekä lähikunnissa asuville lapsille ja nuorille. Hanke rakentaa yhtenäistä opinpolkua päiväkodista aina toiselle asteelle ja korkeakouluopintoihin saakka. 

Turun kaupungin STEAM-koordinaattori Nina Branderin sekä projektitoimiston päällikkönä työskentelevän Matti Mäkelän mukaan hankkeen tavoitteena on vahvistaa luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoimaa sekä innostaa nuoria alan opintojen pariin. 

Hankkeella myös kehitetään kaupungin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden, paikallisten korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä luodaan uusia pedagogisia innovaatioita ja oppimisympäristöjä. Kokonaisuuteen linkittyy esimerkiksi Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -projekti, jossa korkeakoulu- ja lukio-opiskelijat kehittävät Auranjoen rantaan sijoittuvaa lisätyn todellisuuden åppi-oppimisympäristöä. 

– STEAM Turku -hankkeen taustalla on Turun kaupungin, alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n solmima Teknologiakampus -sopimus, jonka tavoitteena on lisätä tekniikan alan koulutustarjontaa ja tutkimusta. Korkeakoulut pyrkivät lisäämään tekniikan kandidaattien, diplomi-insinöörien, insinöörien, YAMK-insinöörien ja merenkulun ammattilaisten kouluttamista. Kaupungin roolina on tukea kampuksen toimintaa. STEAM Turku -hankkeessa kehitetty lasten ja nuorten tiede- ja teknologiapolku on tärkeä osa kaupungin osuutta yhteistyössä, Mäkelä kertoo. 

Yhtenäinen opinpolku 

Turun ohella myös monet muut kaupungit järjestävät lapsille ja nuorille teknologiaan ja tieteeseen liittyvää toimintaa. STEAM Turku -hankkeessa ainutlaatuista on kuitenkin se, että yhtenäinen opinpolku jatkuu keskeytymättömänä aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja jopa korkeakouluihin asti. STEAM-polut nimittäin tarjoavat nuorille suoria väyliä korkeakouluopintoihin. 

Ainutlaatuista hankkeessa on myös toiminnan laajuus niin oppisisältöjen kuin osallistujamäärienkin suhteen; oppilaitos- ja koulutusasterajat ylittävään STEAM-toimintaan osallistuu vuosittain noin 10 000 lasta ja nuorta. Kehittämistyöstä vastaavat STEAM-koordinaattorit ja -kehittäjäopettajat eri kouluasteilla.

– Kaikkea toimintaamme yhdistää konkreettinen ja kokeileva tekeminen sekä ilmiöpohjaisuus. Jokainen lapsi ja nuori on tervetullut mukaan. Innostuminen syntyy siitä, että lapset pääsevät aidosti näkemään ja kokemaan asioita. Toiminnassa olennaisen tärkeää on lisätä lasten uskallusta kokeilla uusia asioita. Välillä on lupa myös epäonnistua, Brander sanoo. 

Toiminnan vaikutukset näkyvät hakijamäärissä 

STEAM-toimintaan kuuluu päiväkotien ja koulujen arkeen helposti tuotavia oppimistuokioita, erillisiä STEAM-opintojaksoja, tapahtumia, työpajoja, yritysvierailuja ja kilpailuja. Esimerkiksi päiväkotien käyttöön on ideoitu tehtävämateriaaleja sisältäviä tiedekasseja. 

Peruskoululaiset voivat osallistua Junior AMK:n ja Lasten yliopiston kursseille. Lisäksi he pääsevät ratkomaan kestävän kehityksen haasteita STEAM Junior -kisassa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijoille on puolestaan tarjolla muun muassa terveysteknologiaan, robotiikkaan, merifysiikkaan ja avaruusvalokuvaukseen perehdyttäviä opintojaksoja. Innokkaimmat pääsevät testaamaan osaamistaan Taitaja-kilpailussa, Tiedeolympialaisissa ja Beyond 2030 -kisassa.

– STEAM-toiminnassa korostuu toisilta oppiminen. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat vetäneet Turun viidesluokkalaisille Juniori AMK:ssa työpajoja ja Kerttulin ICT-lukiolaisten järjestämissä työpajoissa lapset pääsivät tekemään binäärikoodattuja rannekoruja, Brander sanoo.

Vaikka STEAM-hanke on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, ovat sen positiiviset vaikutukset jo selvästi nähtävissä. 

– Paikallisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen luonnontieteen ja tekniikan alojen vetovoimaisuus on selkeästi kasvanut. Esimerkiksi Turun yliopisto on noussut diplomi-insinöörikoulutuksen vetovoimassa toiseksi heti Aalto-yliopiston jälkeen, Mäkelä toteaa.

STEAM Turku -hankkeen toteutuksesta vastaa Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus, mutta se linkittyy osaksi koko kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Hankkeen perusrahoituksesta vastaavat Turun kaupungin toimijat. Hankekokonaisuuteen linkittyy 18 kokonaan tai osittain erillistä projektia, joissa rahoittajina on kaupunkiorganisaation ulkopuolisia toimijoita, kuten muun muassa Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastot, Opetushallitus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.