Hyppää sisältöön

Inklusiivisempi työelämä vaatii käytännön tekoja

Inklusiivisempi työelämä vaatii käytännön tekoja

20.11.2023

Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen ja koulutussuunnittelija Touko Niinimäki työskentelevät yhdenvertaisemman työelämän eteen.

Moninaisuutta arvostava työpaikkakulttuuri ei synny itsestään. Helsinki Pride -yhteisö vie inklusiivisia käytäntöjä työelämään kumppanuustyöllä sekä Sense of Belonging -hankkeella, joka tähtää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten työelämäosallisuuden parantamiseen.

TEKSTI maisa lampinen | kuva anni hartikainen

Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomessa vain kahdeksan prosenttia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä uskaltaa olla täysin oma itsensä työpaikalla. Työnantajia velvoittavasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännöstä huolimatta luku osoittaa, että työelämän moninaisuuden toteutumiseksi on vielä valtavat määrät tehtävää. Helsinki Pride -yhteisö tekee ympärivuotista työtä sateenkaari-inklusiivisen työelämän edistämiseksi.

– Jokaisella on oikeus olla osa työelämää. Oman sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen piilottaminen aiheuttaa vähemmistöstressiä, jolla on vaikutusta niin yksilön hyvinvointiin, työsuoritukseen kuin urakehitykseenkin. Niin ikään se vaikuttaa työssä viihtymiseen sekä koko työyhteisöön siten, että luottamuksellisten työkaverisuhteiden luominen on normaalia vaikeampaa, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen toteaa.

Yritysmaailmassa on perinteisesti ajateltu, ettei yritysten pidä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Viime vuosina asenteet, yhteiskunnan yleinen ilmapiiri ja yritysten velvoitteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä kuluttajat ja työnhakijat kiinnittävät koko ajan enemmän huomiota yritysten ja palveluntarjoajien arvoihin. Arvoista esimerkiksi viestitään kielellä ja kuvastolla, joka voi tahattomastikin sulkea ulos marginaaliryhmiä.

– Normatiivisen kielen ja vain enemmistöä edustavan visuaalisen kuvaston käyttö voi esimerkiksi johtaa siihen, etteivät marginaaliin kuuluvat ihmiset hakeudu näihin organisaatioihin töihin tai käytä niiden palveluita ja tuotteita. Sillä, että näkee itsensä näköisiä ihmisiä yritysten viestinnässä on vähemmistöille valtava merkitys, Kemppainen kiteyttää.

Moninaisuus on voimavara

Työpaikoilla arvojen tulee näkyä viestinnän lisäksi ennen kaikkea käytännöissä. Helsinki Priden Working with Pride -verkosto rakentaa moninaisuutta arvostavaa työpaikkakulttuuria pitkäjänteisesti. Keskiössä on tiedon ja ymmärryksen lisääminen kouluttamalla sekä hyvien käytäntöjen jakaminen kumppaniverkoston välillä. 

– Helsinki Priden kumppanina yritykset ja organisaatiot osoittavat sitoutuvansa edistämään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Working with Pride -kumppaniverkoston jäsenorganisaatiot oppivat ajankohtaisimman sateenkaarisanaston ja inklusiivisia toimintamalleja, jotta he voivat konkreettisesti edistää yhdenvertaisuutta sekä kitkeä syrjintää.

Sateenkaari-inklusiivisessa työpaikassa moninaisuus nähdään voimavarana ja sen toteutumiseen sitoudutaan läpi organisaation. Johdon sitoutuminen moninaisuuden edistämiseen on ensisijaisen tärkeää, sillä sen myötä arvot etenevät yrityksen strategiaan ja sitä kautta käytännön työhön. Työhyvinvoinnin parantumisen lisäksi tutkimuksissa on todettu, että moninaiset työyhteisöt tekevät parempia tuotteita ja palveluita. Niinpä moninaisuus kannattaa myös taloudellisesti. 

Sillä, että näkee itsensä näköisiä ihmisiä yritysten viestinnässä, on vähemmistöille valtava merkitys.

Moninaisuuden edistämisellä on myös paljon positiivisia inhimillisiä vaikutuksia. Helsinki Priden Together with Pride -työssä asiakkaana ovat turvapaikanhakijat ja pakolaistaustaiset sateenkaari-ihmiset, joille työpaikka Suomessa on voinut mahdollistaa toimeentulon lisäksi oleskeluluvan sekä uusia ihmissuhteita.

Sateenkaarinuoria autetaan työelämään hankkeen tuella

THL:n vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret voivat keskimääräistä huonommin kuin muut nuoret. Pahoinvointi voi myös johtaa syrjäytymiseen työelämästä. 

Jo nyt tiedetään, että yksi työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Parantamalla sateenkaarinuorten asemaa ja hyvinvointia työelämässä, voidaan vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan muun muassa työllisyysastetta nostamalla.

Helsinki Pride -yhteisön yhdessä Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen kanssa toteutettavan Sense of Belonging -hankkeen tavoitteena on parantaa sateenkaarinuorten työelämäosallisuutta vuosina 2023–2026. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+). Lisäämällä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja työnantajien tietoja ja taitoja, osataan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarpeet huomioida paremmin työelämässä.

– Hankkeen tämänhetkisessä vaiheessa kuuntelemme sateenkaarinuorten toiveita työelämään liittyen. Niiden pohjalta kartoitamme yhteistyökumppaneita, joiden kanssa nuorten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja toimijuutta aletaan edistämään. Nyt on oikea hetki olla yhteydessä minuun, mikäli on yrityksenä tai oppilaitoksena kiinnostunut lähtemään mukaan hankkeeseen, hankkeen koulutussuunnittelija Touko Niinimäki kertoo.

Sense of Belonging -hankkeen tuloksia arvioidaan reaaliaikaisesti, kun sateenkaarinuoret raportoivat omista kokemuksistaan yhteistyöyrityksissä järjestettävissä työkokeiluissa. Hankkeen aikana kerätty tieto ja hyväksi todetut käytännöt tulevat myös julkisesti kaikkien saataville, kun hanke päättyy elokuussa 2026. 

Haku