Ilmastovalintoja tinkimättä eläinten vastuullisesta hoidosta

Voiko eläintarha toimia hiilineutraalisti? Suomen yksi suosituimmista matkailukohteista, Korkeasaari uskoo, että ilmastoystävällisyys ja kestävät toimintatavat houkuttelevat lisää vierailijoita.
TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON KUVA | OUTI NEUVONEN
On kylmä ja tuulinen päivä Korkeasaaren eläintarhassa ja ympäristökasvattaja Marjo Priha asettuu kuvattavaksi mongolianvillihevosten kanssa.
Tavallisesti aitauksen edessä kuhisee uteliaiden eläintarhavieraiden joukko tutustumassa maailman ainoaan villihevoslajiin, mutta tänä keväänä koko saari oli hiljentynyt. Koronavirusepidemia sulki maaliskuussa yhden Helsingin suosituimmista matkailukohteista.
– Korkeasaari on avattu jälleen kesäkuun alusta lähtien. Meille on tärkeää suojella jatkossakin kävijöiden ja työntekijöiden terveyttä sekä huolehtia samalla siitä, että meillä on aina riittävä määrä eläintenhoitajia huolehtimassa eläinten hyvinvoinnista, Priha kertoo.
Korkeasaaren eläintarha on perustettu vuonna 1889 ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista eläintarhoista. Korkeasaaressa vierailee vuosittain noin 500 000 kävijää. Toiminnan tavoitteena on Prihan mukaan lujittaa ihmisten luontosuhdetta, tarjota elämyksiä ja turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Korkeasaari on koti 150 eläinlajille, joista suuri osa on uhanalaisia.
Tavoitteet korkealla
Korkeasaaressa käyvät vieraat syövät, kuluttavat ja liikkuvat. Myös eläintenhoito ja rakennusten ylläpito tuottavat päästöjä.
Priha kertoo, että Korkeasaari on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali matkailukohde vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamista lähdettiin rakentamaan johdonmukaisesti muutama vuosi sitten.
– Otimme käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän vuonna 2015 ja liityimme Helsingin ilmastoverkkoon. Asensimme muutaman rakennuksen katolle aurinkopaneelit ja teetimme laskennan Korkeasaaren hiilijalanjäljestä. Viime vuonna laaditun hiilineutraali Korkeasaari 2030 -ohjelman myötä ilmastoasiat otetaan huomioon kaikissa ratkaisuissa.
Korkeasaari on vastuussa eläinten hyvinvoinnista, eikä ilmastovalintoja tehdä tinkimällä eläinten vastuullisesta hoidosta. Eläintarhassa on pääosin pohjoisen pallonpuoliskon lajeja, jotka voivat olla ulkona Suomen säässä, mutta on myös lajeja, joille on oltava lämmintä sisätilaa talviaikaan. Esimerkiksi Africasia- ja Amazonia-taloissa kuluu energiaa ympäri vuoden, kun olosuhteet pidetään niissä asuville lajeille sopivalla tasolla.
Korkeasaaren lämmöntarve on vajaat 4 000 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa seitsemän helsinkiläisen kerrostaloyhtiön vuotuista lämmönkulutusta. Korkeasaari on siirtynyt kiertolämpöön, joka tuotetaan hiilivapaasti hyödyntämällä konesaleista ja teollisuuden prosesseista kerättyä hukkalämpöä. Sähköksi ostetaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja ajoneuvojen polttoaineena käytetään täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä.
Päästöt sidotaan metsään
Vaikka kaikessa toiminnassa pyritään energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen, täysin ilman päästöjä ei eläintarhan toimintaa ole mahdollista pyörittää. Osa päästöistä joudutaan kompensoimaan. Viime vuoden työmatkalentojen ja lentoteitse tehtyjen eläinkuljetusten päästöt sidotaan uudelleenmetsittämällä tuotettuun, kotimaassa sijaitsevaan hiilinieluun.
Hiilineutraalisuus ja toiminnan vastuullisuus ovat teemoja, joista keskustellaan nyt Prihan mukaan paljon kansainvälisissä tapaamisissa alan ihmisten kesken. Uusissa eläintarhoissa on helpompi jo alusta pitäen tehdä hiilineutraaliutta tukevia ratkaisuja. Vanhoissa eläintarhoissa on enemmän haasteita.
– Meillä on rakennuksia useilta vuosikymmeniltä, aina 1800-luvun lopulta lähtien. Haluamme kuitenkin näyttää, että hiilineutraaliuden tavoittelu kuuluu kaikille.
Vierailemalla olet mukana
Priha lupaa, että Korkeasaaressa vierailevat voivat ottaa osaa luonnon- ja ilmastonsuojeluun.
Saarelle on helppo saapua julkisilla liikennevälineillä tai vaikka polkupyörällä. Ravintoloissa on tarjolla kasvisruokaa ja jopa matkamuistomyymälässä tarjotaan kestävästi tuotettuja tuotteita. Jokainen pääsylippu tukee eläintarhan tärkeää tehtävää monimuotoisuuden suojelussa ja ympäristökasvatuksessa.
– Olen varma, että ilmastoystävällisyys tulee olemaan meille etu. Vaikka tietyt ekologiset ratkaisut ovatkin kalliimpia, pidemmällä aikavälillä nämä valinnat tuovat meille lisää kävijöitä ja mahdollisuuksia jatkaa työtämme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.