Ilmastostrategia osaksi työntekijöiden arkea

Ilmastotavoitteiden toteutuminen on koko organisaation vastuulla. Menestyvät yritykset ovatkin jo viemässä näitä tavoitteita osaksi jokaisen työntekijän arjen rutiineja.
TEKSTI | PI MÄKILÄ KUVA | JOONA RAEVUORI
Vastuullisuus- ja muutosjohtamisen konsultti Anu Ennelin tietää, että ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja myös ilmastonmuutoksen seurauksena jokaisen johtajan, asiantuntijan tai duunarin työtehtävä tulee muuttumaan.
Kun omalla työllään kykenee vähentämään yrityksen tai tuotannon päästöjä, huolehtii samalla myös yrityksen menestymisestä ja oman työpaikan säilymisestä.
– Valtaosa työtehtävistä tulee muuttumaan ilmastonmuutoksen takia, sillä tulevaisuuden työpaikoilla ei voida toimia samoin kuin ennen. Muutos tulee olemaan digitalisaation veroinen mullistus. Ammatteja tulee poistumaan ja uusia ammatteja syntyy tilalle.
Uudet ammatit eivät Ennelinin mukaan tarkoita pelkästään vastuullisuuspäälliköiden tai kestävän kehityksen päälliköiden lisäämistä.
– Kestävän kehityksen päällikkö ei pysty yksin tekemään koko yrityksestä ilmastovastuullista. Hän voi tukea toimintaa, mutta muutokseen täytyy saada mukaan koko henkilöstö johtoportaasta lähtien.
Eroon hankehumpasta
Jokaisessa työtehtävässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja työpaikoilla täytyisi miettiä, mikä on se oleellinen asia joka pitää muuttaa, jotta ilmastotavoitteet tai lakivaatimukset oikeasti toteutuvat. Moni yritys myös sortuu Ennelinin mukaan vastuullisuusasioissa irralliseen hankehumppaan.
– On tutkittu, että kestäviä, pysyviä vastuullisuustuloksia aikaansaavat yritykset, jotka aidosti seuraavat ja varmistavat, että hankkeiden opit viedään käytäntöön. Pelkkä tieto siitä, että vastuullisuusasioita seurataan ja niistä raportoidaan, ei riitä.
Johtoportaissa kannataisikin kasvattaa muun muassa kiertotalouteen liittyvää ymmärrystä.
– Sitä tarvitaan jo viherpesun välttämiseksi. Monelle yritykselle tuntuu tulevan yllätyksenä, ettei esimerkiksi pakkauksen muuttaminen kierrätysmateriaaleista valmistetuksi juurikaan pienennä päästöjä, jos pakkausmateriaalin määrä kasvaa aiempaan verrattuna.
Monesti muutosta estävät esimerkiksi puutteelliset resurssit ja osaamisen puute, jolloin asiat jäävät usein ylätasolle. Ennelin huomauttaakin, että vihreän osaamisen taitoja tarvitaan jatkuvasti enemmän.
– Sellaiset ihmiset, jotka ovat saaneet vastuullisuusasioissa mitattavia asioita aikaan, ovat varmasti haluttuja johtajia ja asiantuntijoita myös tulevaisuudessa.
Elinehtona varautuminen
Yritykselle ilmastonmuutokseen varautuminen on paitsi kilpailuetu myös elinehto. Monella alalla vaikutukset nähdään jo nyt tai viimeistään lähivuosina.
– Esimerkiksi kesällä nähdyt lämpöaallot aiheuttivat Isossa-Britanniassa sen, että junia jouduttiin ajamaan normaalia hitaammin, sillä raiteita ei olla suunniteltu kestämään kuumuutta. Työnteon tavat muuttuivat siis jo, ja varsin näkyvällä tavalla, Ennelin sanoo.
Edelleen monet yritykset paneutuvat vastuullisuusasioihin kuitenkin vasta sitten, kun on pakko.
– Moni toimii vasta silloin, kun laki tai olosuhteet pakottavat toimimaan. Nyt olisi kuitenkin korkea aika herätä siihen, että jos asioiden eteen ei ala tehdä töitä, liiketoimintaa ei ehkä ole tulevaisuudessa. Pahimmassa tapauksessa tuotteet voivat muuttua kielletyksi tai sellaiseksi, etteivät asiakkaat enää halua niitä ostaa.
Vaikka ympäristöystävällisyys näkyy kuluttajien toiveissa, on muutos kuitenkin hidasta. Muun muassa Sitra listasi jo pari vuotta sitten kiireellisen ekologisen jälleenrakennuksen yhdeksi suurimmista megatrendeistä. Ennelinin mukaan osa isoista yrityksistä onkin tehnyt jo pieniä muutoksia oikeaan suuntaan.
– Isot yritykset tekevät jo tarvittavia muutoksia, sillä monesti esimerkiksi investoinneille saa edullisempaa rahoitusta, jos on ottanut ilmasto- ja luontokatoasiat huomioon. Ja kun isot yritykset muuttavat toimintaympäristöä, pienten kannattaa seurata, Ennelin uskoo.
Muutosta ei tarvitse toteuttaa yksin. Apua voi pyytää esimerkiksi suurimpien päästöjen ja haittavaikutusten etsimiseen tai ilmastotavoitteiden määrittelyyn.
– Yleensä henkilökunta tietää, miksi työtä ei voi tehdä ilmastovastuullisesti. Kun ongelmakohdat ovat selvillä, voidaan niitä ratkoa yhdessä. Samalla voidaan etsiä hyviä muutosjohtamisen tapoja arkeen, Ennelin kertoo.