Hyppää sisältöön

Ilmailun uusi osaamiskeskus

Ilmailun uusi osaamiskeskus

21.12.2021

Patrian Ville Kettula, Tampereen yliopiston Mika Grundström ja Stephen Wright sekä Tredun Jorma Penttilä näkevät ilmailun tulevaisuuden pohjautuvan kestävyyteen ja koulutukseen. 

Yksityistä ja julkista huippuosaamista yhdistävä AiRRhow-allianssi vastaa tulevaisuuden saavutettavuuteen ja ilmailualan muutoksiin. Samalla synnytetään kansainvälisiä vientituotteita. 

TEKSTI | ANI KELLOMÄKI  KUVA | EINO ANSIO

Tampere-Pirkkalan lentoaseman kyljessä sijaitsevan 10 000 neliömetrin suuruisen koulutuskeskittymän tiloissa kehitetään ilmailun huippuosaamista niin tämän hetken kuin tulevaisuuden tarpeisiin. Tiloissa koulutetaan sekä Tredun lentokoneasentajia että Patrian lentäjiä. 

Viime vuonna toimintansa käynnistäneen, kansainvälisestikin ainutlaatuisen AiRRhow-kumppanuusverkoston puitteissa syntyy johtavaa ilmailualan osaamista, joka nivoo uudella tavalla yhteen yliopistotutkimusta ja teollisuuden huippuosaamista. 

AiRRhow-allianssi tuo yhteen johtavat ilmailualan osaajat koko toimialaa koskevalla kriittisellä hetkellä. Nykyajan suuria kysymyksiä ovat teknologian hämmästyttävä kehittyminen ja ilmailun voimakas kasvu sekä näihin liittyvät ympäristöseikat. 

EU:n mukaan kaupallisten lentojen määrän arvioidaan kasvavan 2011 vuoden 9,4 miljoonasta 25 miljoonaan vuonna 2050, kertoo Flightpath2050 -raportti. Yhteistyöverkoston tavoitteena onkin tehdä ilmailusta samanaikaisesti sujuvaa, nopeaa, turvallista ja ekologista. 

Osaamista taivaalle 

Tampereen yliopiston Industry Professor Mika Grundström toteaa AiRRhow- allianssin yhteistyön olevan ilmailualalla aivan uudenlaista. Sen puitteissa on mahdollista yhdistää tuoreella tavalla yliopistotutkimus, toimialan kertynyt tietotaito ja teollisuuden osaaminen. 

Allianssi on mukana kehittämässä ilmailualan tutkinto-ohjelmaa. Samalla, kun kotimainen osaaminen hioutuu huippuunsa, syntyy myös kansainvälisiä vientituotteita. 

Kansainvälisyys on kiinteä osa allianssintoimintaa. Maaliskuussa AiRRhow-verkoston edustajat solmivat aiesopimuksen Namibiaan. 

– Suunnitteilla on siviili-ilmailun osaamiskeskuksen perustaminen Afrikkaan, jossa on mukana ilmailuosaamisen kärki sekä vahva rakennetun ympäristön Smart City -osaaminen, kertoo Sitowise Oy:n aluejohtaja Timo Karjalainen

– Koulutusviennin näkökulmasta selkänojaa antaa se, että Suomen koulutusjärjestelmällä on maailmalla korkealuokkainen ja luotettava maine. Meillä on koko alalle paljon arvokasta annettavaa, Grundström lisää. 

Innostava ja haastava aika 

Lentotekniikan Industry Professor Stephen Wrightilla Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta on intohimoinen suhde ilmailuun. Hän varttui Gatwickin lentokentän läheisyydessä ja haaveili lapsena sotilaslentäjän urasta. Ura kulki kuitenkin tutkimuksen pariin. 

Ennen Suomeen muuttoaan Wright työskenteli monien kansainvälisten lentoyhtiöiden palveluksessa ja yliopistoissa. Nyt hän on innoissaan mahdollisuudesta työskennellä Tampereen yliopiston huippuosaajien joukossa, Suomi kun tarjoaa Wrightin mielestä ilmailun tutkimiselle, opiskelulle ja teollisuudelle erinomaiset puitteet. 

– Täällä on ilmailun kannalta erinomainen ilmasto: kesällä verrattain lämmintä ja talvella kylmää. Poikkeukselliset sääolot varmistavat, että täällä osataan työskennellä kontrolloiduissa sisätiloissa hyvin huolellisesti. Maa on niin asumisen, työskentelyn kuin ilmailunkin kannalta hyvin turvallinen paikka. 

Päästöistä kiinnostuneelle tutkijalle aika tarjoaa taatusti tarpeeksi haasteita. Wright katsoo kuitenkin tulevaan hyvin luottavaisin mielin, ja on erityisen hyvillään uuden yhteistyöverkoston monipuolisista mahdollisuuksista ratkaista kriittisiä kysymyksiä, kuten Flightpath 2050 -raportin suuria eurooppalaisia haasteita. 

– Tämä on kiehtovaa aikaa. Kaikki toimijat ovat valmiita ja motivoituneita tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia ja sijoituksia sen eteen, että ilmailusta saadaan sekä vihreämpää että sujuvampaa. 

Wright tietää, että alan koulutusta ja tutkimusta haastetaan nyt monesta suunnasta samanaikaisesti. Alalla pohdituttavat niin käyttövoimakysymykset kuin esimerkiksi lisääntyvästä lentoliikenteestä ihmisille aiheutuvat meluhaitatkin. AiRRhow haluaa olla avaamassa solmukohtia monella rintamalla. 

– Esimerkiksi sähköisten lentokoneiden mahdollisuuksia tutkitaan tällä hetkellä paljon. Hiilidioksidin lisäksi myös pienhiukkaspäästöt työllistävät alan tutkijoita. Elämme siis monella tapaa mielenkiintoista aikaa. Nämä ovat kysymyksiä, joihin etsitään nyt yhdessä parhaita ratkaisuja, toteaa Wright. 

Koulutusta vientituotteena 

AiRRhow-allianssi panostaa voimakkaasti alan koulutukseen. Grundström toteaa, että ilmailun tulevaisuus lepää juuri ensiluokkaisen turvallisuuden sekä ympäristöystävällisyyden tarpeet ymmärtävän koulutuksen varassa. 

– On tärkeää, että opiskelijamme meiltä työelämään siirtyessään ymmärtävät uudenlaiset tavat rakentaa myös ilmailun kestävää kehitystä. Kestävät prosessit ja työskentelytavat ovat ilmailulle elintärkeitä. 

Ilmailun valtava kasvu kysyy suurempien konemäärien ja toimivimpien teknologisten ratkaisuiden lisäksi luonnollisesti myös kasvavaa lentäjämäärää. Allianssin osana toimivan Patria Pilot Trainingin Head of Operations Ville Kettula kertoo, että ympäristönäkökulmat tuodaan myös lentäjäopiskelijoiden arkeen koulutuksen alusta alkaen. 

Pirkkalassa opiskelijoiden käytössä ovat esimerkiksi ensiluokkaiset lennonharjoittelulaitteet, joiden avulla voidaan saada suuri määrä harjoitusta ilman vanhanaikaisten harjoittelukoneiden ympäristökuormaa. 

Kettula toteaa suomalaisen lentäjäkoulutuksen olevan kysyttyä maan rajojen ulkopuolellakin. AiRRhow haluaakin tarjota maksullista koulutusta Suomen ja Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Patria Pilot Trainingin tähtituote on MPL, eli Multi-Crew Pilot Licence. 

– Se on erittäin korkeatasoinen ja maailmalla kysytty koulutus, joka soveltuu vaativille kansainvälisille lentoyhtiöasiakkaille. 

Lentäjien 18 kuukautta kestävä koulutus tapahtuu sekä Suomessa että Espanjassa. Opiskelemaan saapuvalla ei tarvitse ennestään olla alan osaamista, vaan kova motivaatio sekä psyykkiset ja fyysiset valmiudet riittävät. Kiinnostus on ollut suurta ja Kettula iloitseekin jo käynnistyneistä yhteishankkeista suurten kansainvälisten lentoyhtiöiden kanssa. 

– Koulutuksemme on osoittautunut suorastaan hitiksi. On ilo seurata, miten opiskelijamme valmistuvat ja löytävät töihin eri lentoyhtiöihin ympäri maailman. 


Sääntely kiihdyttää lennokkiliikenteen kasvua 

Ilmailualan murros koskee myös miehittämätöntä ilmailua. 

– Uudet yhteiseurooppalaiset säännöt ovat astumassa voimaan 1.7.2020. Sääntely vaikuttaa laitevalmistajiin, operointihenkilöstöön ja lupamenettelyihin. Samalla Euroopassa kehitetään menettelyitä, joilla kasvava miehittämätön ilmaliikenne saadaan turvallisemmaksi, toteaa liiketoiminnanjohtaja Ville Somppi Insta ILS OY:sta. 

Somppi lisää, että sääntely tulee kiihdyttämään miehittämättömän ilmailun kasvua kansallisten rajojen yli. Liiketoiminmahdollisuuksien kasvaessa myös teknologia ottaa harppauksia kohti automaattisempaa ilmailua. AiRRhow tuo yhteen toimijoita ja mahdollistaa vuoropuhelun muutosten pohdinnassa. 

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa Tampereella työskentelevä Tenure track -professori Simona Lohan pohtii työssään miehittämättömien alusten kysymyksiä. Ilmatilaa jakaa tulevaisuudessa kasvava joukko erilaisia aluksia, joiden yhteistoiminta täytyy saada mahdollisimman saumattomaksi. 

– Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä liittyy radiosignaalien häirintään, kun ilmatilassa on samanaikaisesti miehitettyjä ja miehittämättömiä aluksia. Jo nyt meneillään on kokeiluja esimerkiksi postin ja lääkkeiden kotiinkuljettamiseksi dronejen avulla. Myös mahdollisuuksia käyttää miehittämättömiä ilmatakseja henkilökuljetuksessa tutkitaan. 

Lohan toteaa, että samalla, kun erilaiset mahdollisuudet ovat teknologian kehittyessä kiehtovia, on aiheellista pitää mielessä myös yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat. 

ILMAILUALAA KEHITTÄMÄSSÄ

  • AiRRhow-allianssi tuo yhteen ilmailualan osaajia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. 
  • Tavoitteena on ratkaista alaa koskevia isoja kysymyksiä tutkimuksen, alan tietotaidon ja teollisuuden osaamisen keinoin. 
  • Panoksia asetetaan myös koulutukseen, johon rakennetaan vientituotteita. 

Haku