Hyvinvointia sekä arjen taitoja kansalaisopistosta

Kansalaisopistot tarjoavat monipuolista tekemistä työn ja arjen vastapainoksi sekä mahdollisuuden kehittää kansalaistaitoja. Osaamisen lisääntyessä hyötyy niin yksilö kuin yhteiskuntakin.

^{TEKSTI JA KUVA | VIRPI VEDENKANNAS}   

Viimeisin aikuisille tehty perustaitotutkimus, PIAAC 2012, osoitti, että 600 000 aikuisella on perustaidoissaan vakavia puutteita. Peruskoululaisten osaamista mittaavat Pisa-tutkimukset puolestaan paljastavat, että Suomen aiempi menestys on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottasen mielestä hälyttävät tulokset olisi viimeistään nyt syytä ottaa tosissaan.

– Viime vuosina on työstetty kiitettävän paljon työelämän jatkuvaa oppimista, mutta samanaikaisesti ongelma aikuisten heikkenevistä perustaidoista on lakaistu maton alle. Onneksi aiheesta on kuitenkin alettu viime aikoina keskustella enemmän ja sen myötä ymmärtää, että kansalaistaidot ovat tärkeitä ihan jokaiselle, Nuottanen valaisee.

Nuottasen mielestä aivan liian moni oppilas siirtyy nykyisin yläkoulusta toiselle asteelle ilman riittäviä perustaitoja. Myöhemmin osa heistä päätyy kansalaisopistojen kursseille, mutta matkalla sinne ihminen on voinut kohdata jo monia murheita ja työttömyyttäkin. Siihen Suomella ei pitäisi olla varaa.

Opiskelu voi havahduttaa ajattelemaan laajemmin

Muuttuva maailma luo tarpeen hankkia uusia taitoja läpi elämän. Kansalaisopistot vastaavat kysyntään muun muassa digitaitoja, informaatiolukutaitoa, taloudenhallintaa ja ympäristötietoisuutta lisäävillä kursseilla. 

Kurssien määrä ei silti ole vielä nykyisellään riittävä. Sen vuoksi Kansalaisopistojen liitto vaatii eduskuntavaalitavoitteissaan seitsemän miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta kansalaisopistojen opintoseteleihin.

– Konkreettinen, omaa elämänpiiriä koskettava kurssi voi havahduttaa ihmisen ajattelemaan kansalaistaitoja myös laajemmin. Esimerkiksi liikuntakurssilla voi syttyä kipinä oppia lisää terveellisestä ravitsemuksesta, mikä auttaa ennaltaehkäisemään monia kansantauteja. Panostus kansalaisopistoon voi siten tuoda merkittäviä säästöjä yhteiskunnallekin.

Piristysruiske, henkireikä tai ponnahduslauta

Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen on osoittanut tutkimuksissaan, että kansalaisopistojen kurssit tuottavat opiskelijalle myös merkittävää hyvinvointia. Opiskelijan elämässä hyvinvointi näyttäytyy esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itseluottamuksen kasvuna.

Opiskelun hyvinvointivaikutukset käyvät ilmi myös värikkäistä sanavalinnoista, joilla Mannisen haastattelemat opiskelijat kuvailevat kansalaisopistoa ja sen toimintaa. Opisto voi olla opiskelijoille kuntohoitola, toinen olohuone, piristysruiske, henkireikä, ponnahduslauta tai jopa ”terveyskeskus”.

– Moni etsii harrastuksista henkistä tasapainoa, uusia tietoja ja taitoja, keskittynyttä tekemistä ja turvaa maailman myllerryksiltä. Vain kokeilemalla selviää, millaisen merkityksen opistotoiminnasta voi itselleen henkilökohtaisesti saada, Jaana Nuottanen vinkkaa.

Kansalaisopistojen valtakunnallinen kurssihaku: kansalaisopistot.fi