Hyvän elämän kaupunki

Kuopio edistää monin eri tavoin kiertotalousajattelua. Kasvun lisäksi kaupunki kiinnittää huomiota hyvinvointiin ja resurssiviisaaseen kaupunkisuunnitteluun.

^{TEKSTI | OUTI RANTALA   KUVA | VICENTE SERRA JA ARKKITEHTITOIMISTO AJAK}

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on innoissaan Kuopion uudistuneesta strategiasta. Se viitoittaa Kuopion tietä kiertotalouden edelläkävijänä.

– Kuopio on matkalla hyvän elämän pääkaupungiksi. Se, mikä vielä vähän aikaa sitten nähtiin kehityksen jarruna, nähdäänkin nyt mahdollisuutena. Resurssiviisaus tuo bisneselementtejä. Haluamme pitää huolta siitä, että myös elinkeinohankkeissa ympäristöarvot tulevat esille, Pirhonen vakuuttaa.

Esimerkiksi Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo on lähes energiaomavarainen. Laitos hyödyntää prosessilämmön puhdistamon rakennuksissa ja tuottaa puhdistamolietteestä biokaasua energiantuotantoon.

– On mietittävä, miten raaka-aineet pystytään hyödyntämään lähialueen energiantuotannossa, ja miten maamassoja käsitellään rakentamisessa.

Kaupunki tukee uudenlaisia liikkumisen muotoja, rakentamiseen liittyvän logistiikan kehittämistä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Kuopio on mukana useissa kuntien yhteisissä verkostoissa, jotka edistävät kiertotalousajattelua.

Asukkaat keskiössä

Kaupunkia suunnitellaan yhteistoimin asukasta varten. Kuopiolaiset pääsevät vaikuttamaan oman ympäristönsä kehittämiseen.

– Torin alle on perustettu Kohtaamo-piste, olemme järjestäneet seminaareja ja myös muun muassa jäteyhtiö on järjestänyt omia asukastilaisuuksiaan.

Kaupungin asukkaat ovat valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja ottavat yhteyttä, jos jäteastiat ovat täynnä tai uusia tarvitaan.

Kiertotalous näkyy myös alueen rakentamisessa. Julkisrakennukset, kuten esimerkiksi uusi Jynkän koulu, palvelevat aiempaa monimuotoisemmin. Edellisen koulurakennuksen purkumateriaali sai uuden elämän piha-alueen rakenteissa. Lämpö tuotetaan maalämmöllä ja kaukolämmöllä.

– Jynkän koulussa toteutuu 24/7-ajattelu. Rakennus toimii monitoimitalona, josta löytyvät koulu, kirjasto ja harrastetilat.

Kun rakennus otettiin käyttöön elokuussa 2017, Kuopion päättäjät ja asukkaat kohtasivat historiallisella tavalla.

– Järjestimme siellä avoimen kaupunginhallituksen kokouksen ensi kertaa kaupungin historiassa. Paikalla oli noin sata asukasta.

Intoa liikkumiseen

Kaupunki edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Keskustaa rakennetaan kävelypainotteiseksi eli kadulla voi ajaa autolla, mutta kevyen liikenteen ja kävelijöiden ehdoilla. Kevyt liikenne otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja reittien kunnossapidossa.

Kuopioon on tulossa kaupunkipyörät. Kaupunki vie toiminnan entistä pidemmälle tuomalla käyttöön sähköavusteisia kaupunkipyöriä, jotka laajentavat käyttäjäkuntaa.

– Uusia kevyen liikenteen ratkaisuja mietitään jatkuvasti. Maasto on melko kumpuileva, joten ihmisten ikääntyessäkin tulisi tarjota reittejä ja tapoja pystyä liikkumaan omatoimisesti, Pirhonen sanoo.

Kuopiolaiset eivät välttämättä tarvitse liikkumiseen autoa, vaan yhä useampi hyppää bussin kyytiin.

– Joukkoliikenteessä mitattiin viime vuonna 6,5 miljoonaa käyttökertaa. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat 15 prosentilla vuonna 2016 ja vielä yhdeksällä prosentilla vuonna 2017.

Pirhonen arvioi, että autoilu tulee vähenemään uusien liikenneratkaisujen myötä, joihin kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa.

– Moni on valmis luopumaan ainakin kakkosautosta, jos muita liikkumismuotoja voi yhtä helposti käyttää ja alueet sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä. Toriremontin yhteydessä toteutettiin sulanapitojärjestelmä. Se lisää jalankulkijoiden turvallisuutta ja vähentää teiden hiekoitustarvetta. Kaupunki on antanut asukkailleen palvelulupauksen, että tietyt reitit pidetään pyöräilykunnossa läpi vuoden, Pirhonen kertoo.

---

Innovaatiot syntyvät ainutlaatuisessa ympäristössä

Innostava kaupunkisuunnitteluprojekti rakentaa uutta viihtyisää ja luonnonläheistä aluetta Kuopion sydämeen Savilahteen. Vahvaan osaamiskeskittymään on asettunut jo yli 200 yritystä ja tilaa riittää myös uusille toimijoille.

Savilahteen rakennetaan 35 000 toimijan innovaatiokeidas. Pirhosen mukaan ei riitä, että tehdään jatkuvasti uutta, vaan on otettava myös seuraava askel.

– Tavoitteena on rakentaa Savilahteen Euroopan innostavin oppimis- ja innovaatioympäristö. Samalla alueella on koulutusta yliopistosta toisen asteen oppilaitoksiin, loistavia työmahdollisuuksia ja asuntoja. Savilahdessa on lupa tehdä toisin. Kokeilemme uusia ratkaisuja, joita voidaan levittää muualle valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, Pirhonen kertoo.

Yritysystävällisyyteen panostetaan Kuopiossa; kaupungin yrityspalvelu tukee yritysten sijoittumista ja kehitystä kaikissa yritystoiminnan vaiheissa, toimialasta riippumatta. Useat alueen yritykset ovat sijoittuneet Kuopion Technopolikselle, joka tarjoaa laajan tukipalveluvalikoiman sekä uusia verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia.

Yli 118 000 asukkaan Kuopiossa rakennetaan tänä vuonna 1 600 uutta asuntoa. Asukastiheys keskustan alueella on lähes yhtä suuri kuin Helsingissä.