Hyvää johtajuutta tarvitaan edelleen

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vastuullisella johtajuudella voidaan tukea yhtäaikaisesti sekä itseohjautuvuutta että työhyvinvointia. 

_{TEKSTI JA KUVA | JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO}

Työntekijöiden vapaus ja itseohjautuvuus ovat tämän päivän työelämän trendejä. Uusien tutkimusten mukaan epäonnistunut johtaminen voi kuitenkin kääntää itseohjautuvuuden työntekijää kuormittavaksi taakaksi. Sen sijaan vastuullisella johtajuudella on mahdollista tukea yhtäaikaisesti itseohjautuvuutta ja työhyvinvointia. 

Kun työhön liittyvät vastuut siirtyvät yhä vahvemmin työntekijöille, ei ihmisten johtamisen tarve suinkaan katoa, vaan nousee yhä tärkeämmäksi. 

Teos työelämän tueksi 

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkijoiden Kaija Collinin ja Soila Lemmetyn toimittama teos – Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä – on tutkimustuloksia ja työelämän ääniä yhdistävä, kansantajuinen kokonaisuus. 

Teos auttaa aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita, johtajia ja työelämän kehittäjiä suuntaamaan ajattelua resurssipohjaisuudesta kohti inhimillisyyttä – sekä työntekijälähtöiset että taloudelliset tavoitteet turvaten. 

Teos on saanut alkunsa Eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana kasvuyrityksissä (HeRMo) -tutkimushankkeesta, jonka on rahoittanut Työsuojelurahasto. Edita Publishingin julkaiseman teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 22 työelämän asiantuntijaa. 

Kirjassa osoitetaan, miten itseohjautuvuuden tukeminen vastuullisella johtajuudella edistää työntekijöiden luovaa toimintaa sekä vähentää kuormittuneisuuden ja laiminlyödyksi jäämisen kokemusta. 

Tutkimuspohjaista tietoa 

Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta, jotka kuvataan usein aikuisten luonnollisena ominaisuutena. 

– Ne eivät kuitenkaan ole vain kykyjä, jotka siirtyvät ihmisen mukana tilanteesta toiseen, Lemmetty huomauttaa. 

Sen sijaan molemmat ilmiöt ovat vahvasti riippuvaisia tilanne- ja organisaatiolähtöisistä tekijöistä, kuten toimialasta, yrityksen koosta, asiakkaista, projekteista, käytänteistä ja henkilöstöstä. 

Johtajuuden laiminlyönti organisaatioissa epäselvien roolien, rakenteiden tai johdon puheiden ja tekojen ristiriitaisuuden muodossa aiheuttaa työuupumusta, kyynisyyttä, motivaatio-ongelmia sekä heikkoa sitoutumista. Nämä työntekijän hyvinvointia uhkaavat tekijät rajoittavat organisaation menestystä: uupunut työyhteisö ei ole tehokas ja luova. 

– Äkkiseltään voi näyttää siltä, että poistamalla esimerkiksi esimieslähtöisen johtamisen, saadaan lisättyä työntekijöiden itseohjautuvuutta ja luovuutta. Todellisuudessa tämänkaltaiset ratkaisut eivät sellaisenaan toimi jokaisessa organisaatiossa, Collin toteaa. 

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan yhä lähijohtajia, joiden päivätyö on tukea muita löytämään suuntaa yhteiselle ja omalle toiminnalle. 

Hyvinvointia, luovuutta ja taloudellista menestystä ei siis saavuteta pelkästään yksittäisillä vippaskonsteilla, kuten johtajarakenteiden poistamisella, biljardipöydillä tai riippumatoilla. Se vaatii kokonaisvaltaista, ihmislähtöistä ja tasapuolista johtajuutta sekä vastuullista organisaatiokulttuuria.