Huippuinnovaatiot vaativat psykologista turvallisuutta

Otaniemessä ja VTT:llä työelämän murrokseen suhtaudutaan positiivisen vaikuttavuuden kautta. Esimerkiksi VTT:n New Work -ohjelmassa tulevaisuuden työelämää luodaan erilaisten kokeilujen avulla. Niistä yksi mittavimpia oli henkilöstön tunnetoimijuus-valmennus. Mitä hyötyä kokeilusta oli?
TEKSTI MARIA PALDANIUS JA CONTENT HOUSE | kuva CONTENT HOUSE
Työelämä on radikaalissa murroksessa. Siinä missä aiemmin moni teki koko työuransa saman työnantajan palveluksessa ja jopa täysin samoissa työtehtävissä, nyt startupit valtaavat työmarkkinoita ja vakiintuneet toimijat uudistavat toimintaansa kiihtyvään tahtiin. On arvioitu, että digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien myötä jopa 15 prosenttia olemassa olevista työpaikoista muuttuu tai katoaa kokonaan. Myös koronalla on ollut sormensa pelissä. Muutosten keskellä VTT panostaa muun muassa tulevaisuuden ennakointiin.
– Autamme asiakasyrityksiämme ymmärtämään liiketoimintaympäristönsä tulevaisuutta ja hyödynnämme tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä monissa tutkimushankkeissamme. Positiivinen vaikuttavuus luodaan yhdessä asiakasyritysten kanssa. Kun asiakkaat luovat kestävää liiketoimintaa ja kestävää kasvua, saadaan isoja vaikutuksia aikaan, linjaa VTT:n strategisen ennakoinnin tiimin erikoistutkija Pauli Komonen.
Tunnetaitoja työelämään
VTT on löytänyt hyviä käytäntöjä uuteen hybridityön aikaan erilaisten kokeilujen kautta. Yksi sellainen on New Work -ohjelma, jonka avulla VTT pyrkii varmistamaan, että innovatiiviset huipputiimit pystyvät toimimaan tehokkaasti myös muuttuvassa ympäristössä.
Kolme ja puoli vuotta VTT:llä työskennelleen Komosen mielestä kokeiluihin perustuva ohjelma on osoitus siitä, että VTT suhtautuu työelämän muutokseen tosissaan ja työntekijälähtöisesti.
15% olemassa olevista työpaikoista voi muuttua tai kadota kokonaan.
– Yksi mittavimmista kokeiluista oli esihenkilöiden tunnetoimijuus-valmennus. Se auttoi esihenkilöitä ymmärtämään omia ja toistensa tunteita sekä tunteiden vaikutuksia työntekoon ja työelämään. Nyt kokeilu on laajentunut koskemaan kaikkia VTT:läisiä, Komonen kertoo.
Tunnetaitovalmennus on siis auttanut henkilöstöä tunnistamaan työhön liittyviä tunteita ja tarjonnut heille työkaluja tunteisiin liittyvän vuorovaikutuksen parantamiseen työyhteisössä. Valmennus yhdisti verkko- ja parityöskentelyä, mikä mahdollisti kurssin sovittamisen ketterästi muiden töiden lomaan. Lopputuloksena psykologinen turvallisuus ja kuuluvuuden tunne ovat kohentuneet, ja johtamisen indeksit parantuneet.
– Tämä on tärkeää, koska monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä ja aitoja kohtaamisia – myös niitä sattumanvaraisia, Komonen pohtii.
Yhteiset arvot ja ambitio
Komosen mielestä Otaniemen keskustasta on kasvanut elävä ja yhteisöllinen alue kahviloineen, ravintoloineen ja muine arjen palveluineen. Hän kertoo nauttivansa kampusalueen kansainvälisestä tunnelmasta sekä hyvistä kulkuyhteyksistä, joiden ansiosta asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on helppo kutsua käymään paikan päällä niin julkisilla kuin omalla autolla. Yksi suuri parannus on ollut Espoon metro.
– Otaniemi-Keilaniemi -alueella on laaja osaamispohja eri toimialoilta sekä eri tieteenaloilta. Alueen toimijoilla on korkea ambitiotaso ja samankaltainen arvomaailma, jonka keskiössä ovat kestävyys ja monimuotoisuus. Alueella on Euroopan innovatiivisimpia kouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä, hän kehuu.
VTT:n toimintaa ohjaa vaikuttavuus ja kestävä kasvu, jota tarkastellaan ympäristön ja etiikan sekä talouden näkökulmista. Lisäksi strategian keskiöön on nostettu osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden hyvinvointi, mikä nähdään tärkeänä luovuuden lähteenä. Ratkottaessa maailman suurimpia haasteita ihmisten täytyy voida hyvin.
– Uskomme ja luotamme, että näiden tienviittojen avulla pystymme ratkomaan ilmastonmuutoksen tai vaikkapa resurssien riittävyyden haasteet syväteknologian ratkaisuja hyödyntäen, Komonen summaa.
Maailmasta tuskin tulee koskaan valmis, mutta tieteen ja teknologian avulla voidaan kääntää niin yritysten kuin yhteiskunnan globaaleja haasteita kestäväksi kasvuksi – ja samalla luoda toivoa tulevaan.

Euroopan vetovoima kasvaa Piilaakson toimijoiden keskuudessa
EU-KOMISSAARI Mariya Gabriel kutsui Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelän ja kvanttitietokoneita kehittävän IQM:n toimitusjohtaja Jan Goetzin vierailulle 22. maaliskuuta järjestettyyn Euroopan innovaatiopäivään. Johtajat tapasivat San Franciscon Piilaaksossa yritysjohtajia, sijoittajia ja osaajia sekä osallistuivat komissaarin kokoaman delegaation tapahtumaan, jossa Euroopan tarjoamia mahdollisuuksia markkinoitiin paikallisille tutkijoille, osaajille ja yrittäjille. Paikallisille toimijoille esiteltiin Eurooppaa johtavana syväteknologian osaamisen alueena. Myös Espoossa tapahtuva innovaatioyhteistyö herätti kiinnostusta, kun kaupunginjohtaja esitteli Suomen ja Espoon tarjoamia mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen.
Delegaatio edistää Euroopan innovaatio-ohjelmaa, jonka päätavoitteena on nostaa Eurooppa johtavaksi toimijaksi globaalilla innovointikentällä. Osana tätä Mäkelän vierailu Yhdysvalloissa vahvistaa Espoon profiilia yhtenä johtavista eurooppalaisista innovaatiopääkaupungeista.