Houkuttelevaa yrityskulttuuria

Yhdenvertaisessa työyhteisössä voi menestyä monenlaisilla taustoilla, ominaisuuksilla ja taidoilla. Monimuotoinen yrityskulttuuri houkuttelee työntekijöitä ja auttaa pitämään ulkomaalaiset osaajat Suomessa. 

TEKSTI marjaana tunturi | kuva anni tapio

IMAGO-valmennuksen koordinaattorina työskentelevä Marjo-Riikka Utriainen TE-toimistosta kertoo, että  monella yrityksellä on visio ja arvot kohdillaan. Heillä on halu rekrytoida monimuotoisemmin, mutta käytännön toteutukseen tarvitaan vinkkejä ja sparrausta.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 75 prosenttia työnantajista kohtaa ongelmia työvoiman saatavuudessa. Samaan aikaan Suomessa on lähes 400 000 työtöntä. 

Hallinnon tasolla on tiedossa monimuotoisen ja kansainvälisen rekrytoinnin tarve, mutta monissa yrityksissä ei ole Utriaisen mukaan vielä valmiutta vastata näihin tavoitteisiin. IMAGO-valmennus syntyi tarpeesta tukea yrityksiä osaajien houkuttelussa ja monimuotoisessa rekrytoinnissa.

– Voi olla järkevää muuttaa ensin kotimaista rekrytointiaan monimuotoisemmaksi. Näin voimme saada nyt työttömänä olevien Suomessa asuvien osaamista tehokkaammin yritysten käyttöön. Kun monimuotoisen johtamisen taidot ovat hallussa ja yrityksessä on huomattu monimuotoisuuden mukanaan tuomat edut, kuten innovatiivisuus ja luovuus, työantajakuva paranee ja on helpompi lähteä rekrytoimaan myös kansainvälisesti, sanoo IMAGO-valmennuksen asiantuntija, yhteiskuntatieteiden tohtori Katja Keisala.

Monimuotoiseen työyhteisöön kuuluu keskenään erilaisia ihmisiä esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, etnisen taustan, kielen, vakaumuksen, perhetilanteen tai koulutustaustan perusteella. 

Kaavoja uskallettava rikkoa

Keväällä 2022 startanneeseen IMAGO-valmennukseen osallistui vuoden aikana yli 250 yritystä. Maksuton valmennus on suunnattu pk-yrityksille, joissa henkilöstö- ja rekrytointiasiat ovat usein yhden tai kahden henkilön vastuulla.

Verkkovalmennuksessa opitaan työnantajamielikuvan ja monimuotoisen yrityskulttuurin rakentamisen perusasiat ja saadaan käytännön vinkkejä rekrytointiosaamisen kehittämiseen. Keisalan ja Utriaisen mukaan valmennuksessa on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, miten yritykseen houkutellaan osaajia ja miten heistä pidetään kiinni. 

– Usein töihin etsitään sitä samaa tyyppiä, joka työn on ennenkin tehnyt. Tai sitten suomen kielen taitoa pidetään olennaisena, vaikka työtehtävissä pääsisi alkuun ilman kieltäkin. Näitä kaavoja pitää uskaltaa rikkoa. On mietittävä, mitä oikeastaan tarvitsemme, että työ tulee tehdyksi, Keisala toteaa. 

Monikulttuurista työtä tutkinut Keisala toteaa, ettei kieli ole yksilön asia vaan kaikkien vuorovaikutuksessa olevien yhteinen. On työpaikkoja, joissa joku ymmärtää toisen suomea, toinen ei, vaikka vieraskielinen puhuu samaa kieltä kaikille. 

Jos yrityksessä on vallalla asenne, ettei työtä voi tehdä yhdessä ilman yhteistä kieltä, ongelmia syntyy varmasti. Jos taas löytyy halua yrittää ymmärtää, päästään pitkälle. 

– Hyvin johdetussa yrityksessä halutaan ymmärtää erilaisia tapoja tehdä töitä ja halutaan, että kaikki voivat menestyä, Keisala avaa. 

Tuloksia ja hyvinvointia

Vuonna 2022 IMAGO-valmennusta saaneissa yrityksissä on lähdetty tekemään isoja strategiatason muutoksia, satsattu nopealla aikataululla monimuotoisiin rekrytointi-ilmoituksiin tai lisätty sisäistä viestintää. Valmennus on koettu yrityksissä tarpeelliseksi ja siitä on saatu paljon konkreettista apua. 

Keisala ja Utriainen kannustavat yrityksiä lähtemään valmennukseen, vaikka juuri nyt ei olisi aikaa tai voimavaroja syvälliseen yrityksen arvojen penkomiseen. Työnantajamielikuvan eteen tehtävä työ on pitkäjänteistä ja vaativaa, mutta valmennuksesta saa halutessaan mukaansa yksinkertaisia käytännön vinkkejä ja isommat asiat voi jättää muhimaan. 

– Monimuotoisessa rekrytoinnissa ei ole kyse vain yhteiskuntavastuusta vaan yritysten omasta menestyksestä. Kun työyhteisö on monimuotoinen ja kun se sellaisena myös hyväksytään, innovointikyky on usein korkea, työntekijät voivat hyvin ja tuloksetkin kasvavat. Tällaisessa työyhteisössä halutaan työskennellä, mikä on vahva pohja työnantajakuvalle, Utriainen sanoo.