Hyppää sisältöön

Hiljaisemmatkin äänet halutaan kuuluviin

Hiljaisemmatkin äänet halutaan kuuluviin

2.02.2024

Taideasiantuntija Anna Sidorova kertoo, että monet taitelijat ja kulttuuriammattilaiset ovat saaneet äänensä kuuluville Taiken dialogeissa.

Kansalliset dialogit on malli yhteiskunnallisen vuoropuhelun toteuttamiseen. Kuka vain voi järjestää dialogin. Tärkeää on tuoda esiin ääniä, jotka eivät muuten yhteiskunnassa kuulu.

TEKSTI elina jäntti | kuva anni hartikainen

Viime vuosina on eletty monien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Samaan aikaan on puhuttu paljon keskustelukulttuurin kärjistymisestä. Kuinka erilaiset ihmiset voisivat osallistua paremmin yhteiseen keskusteluun ja samalla voitaisiin synnyttää ymmärrystä erilaisista ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista?

Hyvä keino siihen on Kansalliset dialogit -keskustelu, joka on yhteiskunnallisen vuoropuhelun toteuttamiseen kehitetty malli. Sen järjestäjiksi ja keskustelijoiksi kutsutaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. 

– Kansallisten dialogien tärkein lähtökohta on, että erilaisissa tilanteissa olevat suomalaiset pääsevät keskustelemaan rakentavasti isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Erityisesti halutaan kuulla heitä, joiden ääni kuuluu yhteiskunnassa heikommin, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Sarkio Valtionvarainministeriöstä.

Dialogin voi järjestää kuka tahansa. Tähän mennessä järjestäjinä on ollut kymmeniä erilaisia tahoja, muun muassa kansalaisjärjestöjä, seurakuntia, oppilaitoksia, kulttuurisäätiöitä, kuntia ja yksityisiä ihmisiä eri puolilta Suomea.

– Ajatuksena on, että dialogiin osallistuminen on mielekästä osallistujille. Järjestäjä voi puolestaan hyödyntää dialogeista saatua tietoa oman organisaationsa tai palveluidensa kehittämiseen ja tuoda sen avulla oman viiteryhmänsä näkemyksiä esille, Sarkio kertoo.

Järjestäjä kirjaa dialogit ylös ja keskusteluista tehdään yhteenveto. Dialogitutkijat kokoavat tulokset yhteen ja ne toimitetaan muun muassa valtion ja kuntien käyttöön.

– Keskusteluista saadaan esimerkiksi valtionhallintoon, kuntiin ja hyvinvointialueille sellaista tietoa, jota ei voida saada mistään muualta. Dialogeissa on ollut mukana monia tavallisesti piiloon jääviä ryhmiä, joiden ääni ei muutoin välity päätöksentekoon, Sarkio sanoo.

Syksyllä 2023 kansallisten dialogien teemana oli Yhdessä ja yksin, ja keväällä 2023 Epävarmuudessa eläminen.

Dialogi tarjoaa ymmärrystä 

Yksi vakituisista keskustelunjärjestäjistä on Taiteen edistämiskeskus, Taike, jossa on tähän mennessä järjestetty jo useampi dialogi. 

– Dialogeihin on kutsuttu niin Suomessa kuin muualla syntyneitä eri kielillä puhuvia eri alojen taiteilijoita. Haluamme kuulla varsinkin moninaisia taiteilijoita ja kulttuuriammattilaisia. Monille osallistujille dialogi on ollut ensimmäinen kerta saada oma ääni kuuluviin, kertoo taideasiantuntija Anna Sidorova.

Viime syksynä Taiken järjestämissä dialogeissa mietittiin yhteisön roolia taiteilijoille ja pohdittiin taiteilijan ja yhteiskunnan suhdetta. Dialogit pidettiin Globe Art Pointin tiloissa, joka on Helsingissä toimiva ulkomaalaistaustaisten taitelijoiden ja kulttuurityöntekijöiden kohtaamispaikka.

Osaan dialogeista keskustelijat on kutsuttu kirjeellä ja osa on ollut avoimia keskusteluja, joihin on voinut tulla mukaan kuka tahansa. 

– Eräässä venäjänkielisessä dialogissa oli mukana Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä muuttaneita taiteilijoita ja kulttuuriammattilaisia. Oli jo sinänsä arvokasta, että pystyimme käymään keskustelua yhdessä, Sidorova kertoo.

Taiken dialogit on käyty Erätauko-menetelmällä, jossa istutaan kasvokkain piirissä. Keskustelu etenee rungon mukaan, mutta keskustelijoiden ehdoilla. Keskustelun ohjaaja pitää huolta turvallisesta ilmapiiristä, ja antaa jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden puhua. 

– Keskustelussa ei tarvitse tulla yhteisymmärrykseen, vaan tarkoitus on kuulla erilaisia kokemuksia, mielipiteitä ja sitä, mitä niiden takana on. Kun eri näkökulmat tuodaan piirissä esiin ja sallitaan, voidaan ymmärtää syvemmin, miksi ihmiset ajattelevat kuten ajattelevat. Monelle keskustelu on tarjonnut ymmärryksen lisäksi myös vertaistukea. Lisäksi taito kuunnella toisia paranee, Sidorova kertoo. 

Sidorovan mukaan osallistujat ovat kokeneet dialogit hyvin merkityksellisiksi.

– Moni osallistuja on todennut, että esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kriisi on ollut henkisesti vaikeampi kuin pandemia, mutta dialogien tarjoama mahdollisuus keskustella asiasta turvallisessa ympäristössä auttoi kestämisessä. Tällainen keskustelu voi olla apu isojen kriisien hoitamiseen. 

 Keväällä kansallisten dialogien aihe on Turvallisuus ja luottamus.

Haku