Haitallisista vieraslajeista halutaan eroon

Kurtturuusu ja jättipalsami valtaavat elintilaa kotimaisilta kasveilta. Nyt ne halutaan raivata suomalais-ruotsalaisen yhteistyön avulla pois.

^{TEKSTI | MICHAELA VON KÜGELGEN  KUVA | ELY-KESKUS}

Aasiasta kotoisin olevat, kauniit vaaleanpunaiset kukat saattavat ihastuttaa, mutta kurtturuusu ja jättipalsami eivät kuulu Pohjolan luontoon. Ne ovat esimerkkejä vieraslajeista, jotka ovat kulkeutuneet Suomeen ihmisen avulla. 

Viime vuosien aikana haitallisista vieraslajeista on koitunut yhä enemmän ongelmia. Kurtturuusu ja jättipalsami leviävät helposti ja vievät tilaa kotimaisilta lajeilta.

– Vieraslajeja ei pidä sekoittaa ärsyttäviin rikkaruohoihin, jotka eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, huomauttaa ELY-keskuksen koordinaattori Claes Lönnblad-Björkholm.

Lönnblad-Björkholm on mukana suomalais-ruotsalaisessa Invasive Species Eradication and Control (INSPECT) -hankkeessa. Kyseessä on Interreg Botnia-Atlantica -hanke, joka on perustettu haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyöhön. ELY-keskuksen ja Ruotsin Länsstyrelsen Västerbottenin lisäksi hankkeen kumppaneita ovat Metsähallitus, Vaasan ja Uumajan kaupungit sekä Pro Agria Etelä-Pohjanmaa.

Jättipalsami löytyy EU:n kokoamalta listalta haitallisista vieraslajeista, kurtturuusu puolestaan Suomen omalta listalta. Kaupankäynti haitallisilla vieraslajeilla sekä niiden istuttaminen, levittäminen ja kuljettaminen on kielletty lailla.

– Suomessa ja Ruotsissa on paljon vieraslajeja, ja jotkut niistä aiheuttavat ongelmia luonnon monimuotoisuudelle, luonnonsuojeluviranomainen Linda Backlund Länsstyrelsen Västerbottenilta kertoo.

Vieraskasvilajit vievät pölyttäjiä kotimaisilta kasveilta.

Haitalliset vieraslajit vaikuttavat myös pölyttäjien käyttäytymiseen.

– Haitalliset vieraslajit varastavat pölyttäjiä kotimaisilta kasveilta, Lönnblad-Björkholm kiteyttää.

Ihanteellista olisi, että pölyttäjät viihtyisivät kotimaisissa luonnonkasveissa, ja sitä kautta palvelisivat omaa ekosysteemiämme.

Ei kompostiin

Haitallisista vieraslajeista tiedottaminen on yksi tärkeä keino niiden kitkemiseksi. INSPECT-projektilta on tulossa käsikirja kurtturuusun ja jättipalsamin torjumiseksi. Hankkeen nettisivuille kehitellään myös digitaalista työkalua, jota käyttämällä jokaisen olisi helppoa löytää itselle sopivin torjuntamenetelmä.

– Helpoiten estämme leviämistä niin, että ihmiset tuntevat lajit, ja miten niitä ollaan levittämättä, Backlund toteaa.

Vieraslajit.fi-sivustolta löytyy ohjeita kurtturuusun ja jättipalsamin kitkemiseen ja hävittämiseen. INSPECT-hankkeessa on myös testattu muun muassa uudenlaista näivetysmenetelmää kurtturuusua vastaan, ja se on osoittautunut tehokkaaksi torjuntakeinoksi.

– Kitketyt kasvit kannattaa polttaa. Niitä ei missään nimessä saa heittää kompostiin, koska sieltä ne voivat levitä edelleen, painottaa Lönnblad-Björkholm. 

Esimerkiksi jättipalsamin siemen voi selviytyä jopa 18 kuukautta.

Backlundin ja Lönnblad-Björkholmin pääviesti on selkeä: jokainen voi auttaa haitallisten vieraslajien torjuntatyössä. Toimiva yhteistyö on tärkeää onnistumisen kannalta.

– Ei riitä, että jättipalsamin kitkee pihalta, jos naapuri ei kitke omaansa. Yhteistyötä pitää tehdä naapuritasolla, mutta myös kansainvälisellä tasolla, Backlund toteaa.

Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää esimerkiksi sen takia, että kurtturuusu saattaa levitä veden kautta Pohjanlahden yli Suomesta Ruotsiin tai päinvastoin. ELY-keskus ja Länsstyrelsen Västerbotten aikovatkin jatkaa yhteistyötään vieraslajien kitkemiseksi myös hankkeen jälkeen. Yhteistyötä kaivattaisiin myös mannerten välille.

– Monet lajit ovat levinneet Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä, joten myös mannerten välistä yhteistyötä pitää tehdä, Lönnblad-Björkholm muistuttaa.

Hanke päättyy loppuseminaariin syyskuussa 2022. Tällöin esitellään hankkeen tulokset, sen aikana tuotetut käsikirjat sekä aiemmin mainittu digitaalinen työkalu. Mukana on myös mielenkiintoisia luennoitsijoita kiehtovine aiheineen.