Haasteista selvitään sisulla

Viime talvi oli monilla alueilla roudaton, jonka johdosta sulamisvedet imeytyivät nopeasti maaperään. Sateeton ja helteinen alkukesä pahensi maaperän kuivuutta entisestään, mikä näkyi peltojen tuottavuudessa. Arskametalli Oy:n toimitusjohtaja Janne Käkönen harmittelee uuden vuosikymmenen mukanaan tuomia haasteita viljanviljelyssä. 

– Kuivuuden vuoksi jyvät jäivät monilla paikoilla pienikokoisiksi. Erityisesti Varsinais-Suomessa on ollut suuria haasteita. Peltojen hehtaarisatomäärät jäivät peräti 20 prosenttia alle normaalin tason. Vaikean tilanteen vuoksi moni viljelijä joutui vaihtamaan vehnän lennosta ohraan. Erityisen kovilla ovat sikatilalliset, jotka joutuvat ostamaan rehuviljaa kovaan hintaan, Käkönen sanoo.

Käkösen mielestä on kuitenkin hienoa, että Suomen huoltovarmuusketju on kestänyt pandemian tuomat koetukset. Esimerkiksi Ruotsissa viljaomavaraisuus on paljon huonommalla tolalla. Käkönen kuitenkin muistuttaa, että hyvä huoltovarmuus ei ole itsestäänselvyys. Yhteiskunnan on ylläpidettävä ja kehitettävä sitä fiksuilla päätöksillä suunnitelmallisesti eteenpäin myös jatkossakin.

– On oleellisen tärkeää, että alkutuottajat saavat tuotteistaan kohtuullisen korvauksen. Elinkeinotoiminnan pitää olla riittävän kannattavaa ja motivoivaa. Turvetuottajien tilanne on huolestuttava esimerkki toimialan alasajosta. Näin ei saa käydä maanviljelyllekin, Käkönen muistuttaa.

Koronavuoden aiheuttama materiaalipula näkyvissä 

Helpolla ei ole päässyt Arskametallikaan viime aikoina. Yritys on kärvistellyt kuluvan vuoden koronapandemian aiheuttaman ennennäkemättömän metalli- ja komponenttipulan kanssa. Saatavuusongelmat ovat johtaneet hankintahintojen kovaan nousuun sekä toimitusaikojen pidentymiseen. 

– Pystyimme onneksi ennakoimaan toimitusongelmat, ja kassamme mahdollisti materiaalien ennakko-ostot. Omia toimituksiamme jaksottamalla olemme selvinneet korona-ajasta. Vaikea tilanne on nakertanut kannattavuutta, mutta liikevaihtomme on kuitenkin ollut kasvussa ja henkilöstömme on selvinnyt ilman koronatartuntoja. Uskon vahvasti, että yhteistyöllä, sisukkuudella ja sitkeydellä me laitevalmistajat ja kotimaiset viljelijät selviämme vaikeasta ajasta, Käkönen toteaa painokkaasti. 

ISO KIITOS kuuluu meidän rautaisille metallialan ammattilaisille. 

Automaatio ja etäohjaus lisäominaisuutena mukana

Arskametallin toiminta juontaa juurensa jo 50-luvun loppuun. Tuolloin Käkösen isoisä Arvo Käkönen kehitti omaan käyttöönsä siilokuivurin, mutta pian Arvo alkoi valmistaa kuivureita myös muillekin. Asiakkaat ovat oppineet tuntemaan Arska-viljankäsittelylaitteet laadukkaina ja aikaa kestävinä tuotteina. Alusta lähtien tuotteiden suunnittelu ja valmistus ovat olleet täysin suomalaisissa käsissä. 

– Viime vuosina automaatioratkaisut ovat yleistyneet kuivureissamme. Myös pölynhallinnassa on otettu suuria kehitysloikkia eteenpäin, mikä parantaa oleellisesti palo- ja työturvallisuutta. Lämmönlähteissä vaihtoehtoina on perinteisten öljyuunien lisäksi ekologisia biouuneja, joissa voidaan polttaa haketta, turvetta, pellettiä ja esipuhdistusjätteitä. Meillä on myös 100 prosentin hyötysuhteella toimivia kaasupolttimia valikoimissamme, jotka toimivat maa-, neste- tai biokaasulla, Käkönen kertoo.

Kokemusta ei voi korvata

Konsernin kuivuritehtaiden tuotannossa on vuosien saatossa lisätty myös robotiikan käyttöä. Tämä on mahdollistanut tuotannon tehostamisen sekä tuotteiden tasalaatuisuuden ja kilpailukykyiset hinnat. Esimerkiksi siilonpohjien kehäpalkit hitsataan nykyisin kiinni roboteilla. Kokeneen henkilöstön käsityöosaamisella on kuitenkin edelleen iso merkitys. 

– Kaikkia työvaiheita ei voi, eikä kannata automatisoida. Emme voisi pyörittää tätä liiketoimintaa ilman rautaisia metallialan ammattilaisiamme. Iso kiitos kuuluu heille.

Arskametalli Oy on Suomen vanhin kuivurivalmistaja. Yrityksen tuotantotilat sijaitsevat Somerolla Varsinais-Suomessa. Konserniin kuuluu myös Mepu Oy, joka valmistaa Mepu-viljankäsittelylaitteita Yläneellä. Yritykset työllistävät yhdessä tällä hetkellä 75 työntekijää. Konsernin liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan noin 17 miljoonaa euroa.