Globaalit haasteet työn alle

Parhaat keinot kestävän tulevaisuuden edistämiseen leviävät tehokkaammin, jos ne ovat myös liiketoiminnallisesti kannattavia. Aalto-yliopiston yrittäjyysopetuksessa kestävyys ja kannattavuus tarkoittavat samaa asiaa.

^{TEKSTI | TOMMI BYMAN KUVA | JAESEONG PARK}

Startup-kulttuurin nousu on viime vuosina edesauttanut merkittävästi innovaatioiden syntyä yhteiskunnassa. Kukaan tuskin on voinut välttyä Uberin, Netflixin tai Supercellin menestystarinoilta. Nyt monissa startup-keskuksissa kuplii kuitenkin kysymys siitä, kenen ongelmia nämä ja tulevat yritykset oikeastaan ratkovat. 

– Pahimmillaan maailmanpelastuksesta kertovien korulauseiden takaa löytyy todellisuudessa ratkaisu ongelmaan, joka koskettaa vain hyvätuloisia kalifornialaisia, kertoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto, joka toimii yrittäjyyskoulutusohjelma Aalto Ventures Programin toisena johtajana. 

Myös startupeille kriittiset rahoittajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota asetelman puutteisiin.

– Moni ei enää sijoita yritykseen, joka ei yritä ratkaista oikeasti merkittäviä ongelmia.

Rahoituksen saaminen onkin elämän ja kuoleman kysymys, sillä harva kasvuyritys tuottaa aluksi voittoa ja moni kaatuukin jo alkumetreillä. Yleisin syy epäonnistumiseen on ongelman määrittelyssä.

– Valitettavan suuri osa start-upeista yrittää keksiä ratkaisua ongelmaan, jota sen asiakkailla ei todellisuudessa ole, Järvilehto toteaa.

YK:n tavoitteet ohjenuorana

Aalto Ventures Programissa on huomattu yhteys näiden kahden start-up-maailman haasteen välillä ja löydetty molempiin pureva ratkaisu. Kasvuyritykset tarvitsevat todellisia ongelmia ratkaistavaksi, ja niiden sidosryhmät haluavat ongelmien olevan myös yhteiskunnallisesti merkityksellisiä. 

Vastauksen tarjoavat kestävän kehityksen tavoitteet. YK on määritellyt kestävää tulevaisuutta kohti pyrkimiseen 17 universaalia tavoitetta, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen, tai kuten Järvilehto asian näkee, ongelmakokonaisuuteen.

– Jokaisessa näistä alatavoitteista on mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Ne tarjoavat yrittäjille valtavan määrän todellisia ongelmia, joiden ratkaisu hyödyttäisi koko maailmaa.

Kestävän kehityksen edistäminen onkin olennainen osa Aalto-yliopiston uutta strategiaa. Yliopiston pitkän tähtäimen visio on suunnata sen noin 20 000 opiskelijan ja työntekijän aivokapasiteetti kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimiseen.

– Meille tulee valtavasti uskomattoman lahjakkaita ihmisiä ympäri maailmaa, ja jos he kaikki käyttävät aikansa täällä kestävyysongelmien parissa, saadaan jo aika paljon aikaiseksi. Osa varmasti jatkaa samoilla urilla yliopistoajan jälkeenkin.

Yrittäjyydestä ratkaisuja

Aalto Ventures Programilla yrittäjyys on tärkein työkalu kestävyystavoitteiden edistämisessä. Ohjelma tarjoaa laajoja yrittäjyyskursseja kiinnostuneille, mutta auttaa lisäämään yrittäjämäisiä taitoja myös muuhun opetukseen. Kaikki kursseilla ratkaistavat ongelmat liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Kestävyyteen liittyvät ongelmat eivät välttämättä ole vain köyhien maiden haasteita. Helsingistäkin löytyy esimerkiksi sosiaalisia ongelmia, ja monesti näiden tutkiminen ja ratkaiseminen on opiskelijoille huomattavasti helpompaa. Ongelman todellinen ymmärtäminen on tärkeää, emmekä halua istuttaa opiskelijoiden päähän ajatusta, jossa valkoinen mies tulee ja ratkaisee kehitysmaiden ongelmat niihin perehtymättä, kertoo yrittäjyysohjelman toinen johtaja, opetuksesta vastaava Kalle Airo.

Airo myöntää, että monet suurimman kasvupotentiaalin ratkaisut ovat kuitenkin sellaisia, jotka pureutuvat globaaleihin ongelmiin. 

– Esimerkiksi vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmassa on saatu hienoja tuloksia, kun olemme auttaneet heitä lisäämään opetukseen yrittäjyystaitoja. Nerokkainkaan ratkaisu ei leviä, ellei sillä ole edellytyksiä liiketoimintaan.

Koulutusohjelman lippulaivakurssi, Startup Experience, simuloi kasvuyrityksen perustamista ja pyörittämistä lukukauden ajan. Vuoden 2020 keväästä asti kurssilaisten on täytynyt valita yrityksensä lähtökohdaksi ongelma, joka liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Monia asioita voisi tehdä kestävämmällä tavalla, joten sopivan kestävyyteen liittyvän ongelman löytäminen oli helppoa ja sen ratkaisu tuntui energisoivalta, kertoo kevään 2020 kurssilainen Han Cai.

–  On ollut ilo huomata, että maailmassa aletaan viimein tajuta kestävyyden olevan myös hyvää liiketoimintaa. Planeetta tarvitsee sitä kipeästi, Cai lisää.