Fyysinen ja virtuaalinen ympäristö kohtaavat

Jyväskylään rakentuu Euroopan modernein teollisuuskeskittymä. Eteläportin erikoisuus on virtuaaliympäristö, joka mahdollistaa yhteistyömallien kehittämisen.
TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN KUVAT | MIKKO KUPARINEN JA WSP FINLAND
Jyväskylän ja Muuramen rajalle nousee uusi teollisuuskeskittymä, Eteläportti, jonka mahdollisuuksista hankkeen projektipäällikkö Heikki Kinnusella riittää kerrottavaa.
Ensinnäkin Eteläportin sijainti on erinomainen; alue sijaitsee 9-tien varressa, vain seitsemän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Valtateitä pitkin kulku pk-seudulle, Lahteen, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun sujuu sutjakkaasti.
Sijaintia enemmän Kinnunen kuitenkin hehkuttaa Eteläportin ensi kesänä valmistuvaa virtuaaliympäristöä. Se mahdollistaa täysin uudenlaisen liiketoimintaekosysteemin kehittämisen.
– Aluetta rakennettaessa virtuaalialustalle voidaan tuoda realistisia 3D-malleja rakennuksista sekä niiden talo- ja tuotantotekniikasta. Jatkossa yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hyödyntää virtuaalialustaa ja huipputason tietoliikenneyhteyksiä uusien suunnittelu- ja tuotantoratkaisujen sekä palvelukonseptien kehittämiseen ja globaalissa mittakaavassa tehtävään reaaliaikaiseen yhteistyöhön, Kinnunen avaa.
Uudenlainen ekosysteemiajattelu tulee näkymään myös Eteläportin fyysisessä toimintaympäristössä. Alueen infraratkaisut mahdollistavat vähähiilisten liiketoimintaympäristöjen, tehokkaiden kiertotalouden toimintamallien ja yritysten välisten monimuotoisten arvoverkostojen rakentumisen.
– Yritykset voivat hyödyntää uusiutuvan energian ratkaisuja, jakaa energiaa ja tuotantohyödykkeitä keskenään sekä tarjota toisilleen erilaisia palveluita. Yhteisratkaisuja tarjoavan palveluintegraattorin avulla voidaan puolestaan parantaa yritysten kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.
Kymmenien yritysten koti
Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan alueille sijoittuva Eteläportin alue on kooltaan noin 40 hehtaaria. Alueen asemakaavassa on varattu pinta-alaa 182 000 neliötä teollisuusrakennuksille ja 38 000 neliötä muille liike- ja yritysrakennuksille. Kaava mahdollistaa 2–3-kerroksisten rakennusten rakentamisen. Alueen infra on pääosin valmiina, joten alueelle on mahdollista alkaa rakentaa jo tänä keväänä.
– Tavoitteenamme on saada alueelle 60 vientivetoista yritystä, 200 miljoonan euron investoinnit ja yli 1000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Haemme erityisesti teollisuuden ja sitä tukevien alojen kasvuyrityksiä, joilla on motivaatio pysyä digitalisaation, robotiikan, tekoälyn ja kiertotalouden huipulla. Mukaan halutaan myös muitakin verkostotoimijoita sekä oppi- ja tutkimuslaitoksia.
Kinnunen kertoo, että alueella toimii jo tuulivoimaloiden voimansiirtoratkaisuja valmistava Moventas Gears Oy ja kiertotalouteen keskittynyt Kuusakoski Oy. Lisäksi viiden yrityksen rakennusprojektit ovat suunnitteluvaiheessa.
– Alueen tonttijako on ohjeellinen, joten tontti voidaan mitoittaa asiakastarpeen mukaan. Tontin voi joko ostaa tai vuokrata. Omaksi ostettaessa tonttien neliöhinnat lähtevät 20 eurosta. Tavoitteena on, että alue rakennetaan kokonaisuutena, jotta ympäristöstä saadaan mahdollisimman hyvin toimiva ja sinne sijoittuvat yritykset voivat tukea toisiaan erilaisissa toiminnoissa, Kinnunen muistuttaa.
Jyväskylän kasvukeskus luo puitteet menestykselle
ETELÄPORTTI-projektilla haetaan ratkaisuja Eteläportti-ekosysteemissä olevien yritysten digitaalisten palvelukonseptien kehittämiseen ja pilotointiin. Lisäksi edistetään kiertotalouden ja vähähiilisten liiketoimintaympäristöjen syntymistä.
Eteläportin rakentumisen ohella Jyväskylä on yrittäjälle houkutteleva paikka muillakin mittareilla. Noin 143 000 asukkaallaan se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki, joka myös kasvaa vuosittain noin 1100-1300 henkilön verran.

Koulutettua ja osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin valmistuu Jyväskylän yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja koulutuskuntayhtymä Gradiasta. Opiskelijoita on kaupungissa yhteensä peräti 42 000. Paikalliset oppilaitokset sekä paikkaansa myös Jyväskylässä pitävä VTT tarjoavat yrityksille tutkimus- ja tuotekehityspalveluita.
Keski-Suomessa toimii vahvoja teollisuusyrityksiä, kuten Valmet, Valtra, Moventas, Componenta, Sleipner Finland, ITAB Finland ja Harvia. Lisäksi alueen ICT-keskittymä käsittää yli 500 yritystä.

