Hyppää sisältöön

Forssa sykkii kiertotaloudelle

Forssa sykkii kiertotaloudelle

20.10.2022

Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Riikka Riihimäki ja yrityskehittäjä Satu Nurmi kertovat, että yhtiöllä on vahva rooli Forssan seudun teollisen ekosysteemin kehittäjänä.

Forssan seudulle on kasvanut yksi Suomen vahvimmista ja monipuolisimmista teollisen kiertotalouden ekosysteemeistä. Menestyksen eteen on tehty töitä 90-luvulta lähtien.

TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN  KUVA | MOONA MÄNTYVAARA

Forssan seudun teollisuudella on pitkät perinteet. Seutukunnan teollisuussektorin menestys on perustunut aina monipuolisuuteen sekä kykyyn uudistua. Tästä hyvänä esimerkkinä on kiertotalouden ekosysteemin synty. Forssassa kestävän kehityksen merkitys oivallettiin jo 90-luvulla. Tuolloin Forssan seudun kiertotalousklusteria alettiin kehittää pioneerihengessä. 

Nyt Forssaan rakentunut Envitech-alue on yksi maailman kehittyneimmistä teollisen kiertotalouden keskittymistä, jossa yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä ja hyödyntävät toistensa osaamista, tuotteita ja sivuvirtoja. Esimerkiksi Envor Groupin suuri biokaasulaitos tuottaa HK Scanin sivuvirroista biokaasua alueen suurten teollisuusyritysten tarpeisiin. Vahvasti kasvaneen Envitechin naapuriin on valmistunut juuri Ratasmäen teollisuusalue, joka mahdollistaa kiertotalousklusterin vahvan kasvun myös jatkossa. 

Järkivihreää resurssiviisautta

Forssan Yrityskehitys Oy:n eli FYK:in toimitusjohtaja Riikka Riihimäen ja yrityskehittäjä Satu Nurmen mukaan kiertotalous näkyy vahvasti myös Forssan kaupunkistrategiassa. He kuvailevat Forssan seudulla omaksuttua toimintatapaa järkivihreäksi resurssiviisaudeksi. Vastuullisuuden ja ekologisten arvojen on toimittava punaisena lankana kaikessa julkisen sektorin tekemisessä infran rakentamisesta hanketoimintaan. Jopa Forssan seutukunnan sijainti liikenneyhteyksien äärellä ja keskellä Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamaa kasvukolmiota tukee tätä resurssiajattelua.

– Kaikki lähtee siitä, että päättäjät ymmärtävät elinkeinotoimintaa. Lisäksi alueen infran, yrityspalveluiden sekä koulutusrakenteen tulee vastata yritysten todellisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Forssan seudulla toimivan Luonnonvarakeskuksen tutkimustoiminnalla sekä Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden ja kestävän kehityksen koulutusohjelmilla on valtava merkitys alueen yrityksille, Riihimäki toteaa.

FYK:in koordinoimalla seutukaupunkien ja yritysten välisellä TKI-yhteistyöllä on ollut tärkeä merkitys kiertotalouskeskittymän kasvulle. Tämän yhteistyön hedelmänä on syntynyt muun muassa Forssassa vuosittain järjestettävä, kiertotalouden innovaatioihin ja startupeihin keskittyvä Frush-kiertotaloustapahtuma. Ensi keväänä 27.4. järjestettävän tapahtuman teemana on energia.

– Frushissa tuodaan esiin alan uusimpia tutkimuksia sekä luodaan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia yrityksille ja korkeakouluille, Riihimäki tiivistää.

Tärkeä koordinaattorin rooli

FYK:illä on vahva rooli Forssan seudun teollisen ekosysteemin kehittämisessä. Organisaatio toimii vahvana seudullisena verkostojen rakentajana ja tarjoaa kattavan kirjon julkisia yrityspalveluita Forssassa, Ypäjällä, Humppilassa, Jokioisissa ja Tammelassa toimiville yrityksille. Kehittämisyhtiö auttaa yrityksiä esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, rahoitukseen ja toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä sekä sijoittumisessa alueelle. 

FYK on myös keskeinen toimija alueen kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvien hankkeiden koordinoijana. Riihimäki ja Nurmi mainitsevat esimerkkinä viime vuonna käynnistetyn lähi- ja luomuruuan hankintarenkaan, jonka perustamisesta ja hallinnoinnista FYK on vastannut. 

Hankkeessa on kehitetty dynaaminen hankintajärjestelmä, jolla julkista hankintalainsäädäntöä noudattavat toimijat voivat tehdä hankintoja. Alustan käytöllä pyritään lyhentämään hankintaketjuja sekä edistämään tuotteiden jäljitettävyyttä ja kestävän kehityksen mukaisten ruokaketjujen syntymistä. 

– Kyseessä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen kiertotalousinnovaatio. Se tukee huoltovarmuuttamme, uusien tuoteinnovaatioiden kehittämistä ja paikallisten pientuottajien toimintaa. Seuraavaksi pilotoimme järjestelmässä hävikkiruuan huutokaupan käyttämistä julkisissa keittiöissä, Riihimäki kertoo.

Haku