Eturintamassa ilmastokriisiä vastaan

Monen mielessä Espoo on kuin haulikolla kaavoitettu amerikkalaismallinen autokaupunki. Vanha mielikuva on kuitenkin kaukana edelläkävijäkaupungin nykytodellisuudesta. Vuonna 2013 käynnistynyt kestävän kehityksen ohjelma on ohjannut koko kaupungin toimintaa jo kahdella valtuustokaudella. 

– Olemme Espoossa asettaneet itsellemme erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Tavoitteitamme ovat muun muassa, että kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2025, ja vuonna 2030 kaupunki on hiilineutraali, kertoo Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala.  

Kaupungin kestävää kehitystä vauhdittaa hänen kanssaan yli 20-henkinen kestävän kehityksen tiimi, jossa on esimerkiksi liikenteen, kiertotalouden ja energiatekniikan asiantuntijoita.

Tuloksia on jo syntynyt. Yksi menestystarinoista on kaukolämmön päästötön tuotanto. Vuonna 2020 jo 40 prosenttia Espoon kaukolämmöntuotannosta oli uusiutuvaa. Kesäkaudella kaukolämmön tuotantoon riittävät biopohjaiset ratkaisut ja jäteveden hukkalämpö. Seuraavaksi avuksi tulevat Fortumin uusi puupolttoaineella toimiva biolämpölaitos Kivenlahteen, geoterminen lämpölaitos Otaniemeen sekä ilmavesilämpöpumppu Vermoon. Hiilenpoltto lopetetaan pian kokonaan.

Samaan aikaan myös kaupungin rakennusten lämmönkulutus on saatu joustamaan älykkään tekniikan avulla. Espoon vuokra-asuntojen, koulujen ja päiväkotien kulutushuippuja tasataan sääennustetietojen ja tekoälyn avulla niin, että maakaasua käyttäviä varavoimaloita tarvitaan lämmöntuotannon avuksi entistä harvemmin. 

Päästötön kaukolämmön tuotanto on vain yksi esimerkki päättyvän valtuustokauden lähes 30:stä Kestävä Espoo -ohjelman hankkeesta. Tulevaisuuden resurssiviisas Kera on paitsi 14 000 asukkaan ja 11 000 työpaikan kaupunginosa, myös mallialue kiertotaloudelle. Kestäviä liikkumistapoja Espoo edistää asukkaiden kanssa muun muassa autojen ja tavarapyörien yhteiskäytöllä. Molempia kokeillaan parhaillaan ympäri kaupunkia. 

– Ohjelmakauden tärkein oppi on ollut se, että kestävämpää maailmaa rakennetaan yhdessä. Espoon paras voimavara ovat espoolaiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Espoon kaupungin asukaskohtaiset päästöt ovatkin vuodesta 2017 alkaen olleet pääkaupunkiseudun pienimmät. Espoon verkostomainen kaupunkirakenne on osoittautunut hyväksi niin kaupunkilaisille kuin ympäristölle. Lähin aluekeskus ei ole koskaan kaukana, ja tiheä raideliikenne kuljettaa ympäri pääkaupunkiseutua, joten omalle autolle ei välttämättä ole tarvetta. Espoo nousikin vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa 140 kaupungin joukosta koko Euroopan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävimmäksi kaupungiksi. 

Yhdessä yritysten kanssa

Espoon kestävää kehitystä vauhdittavat paikalliset yritykset. 

– Kestävät kaupunkiratkaisut syntyvät parhaiten kaupunkien, yritysten ja tiedeyhteisön yhteistyönä, Pasi Laitala pohtii.

Kestävää Espoota rakentavassa ekosysteemissä on tällä hetkellä mukana noin 50 yritystä. Kehittämispäällikkö Mari Päätalon vastuulla on uusi Espoon kestävän kasvun ekosysteemiä rakentava hanke. Yksi sen käytännön tavoitteista on kaksinkertaistaa yritysten määrä ekosysteemissä. Mukaan tarvitaan erilaisia yrityksiä pyöräkorjaamoista ja aurinkopaneelien asentajista aina suuriin pörssiyhtiöihin.

– Kaikki yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille parempaa hiilineutraalia arkea, ovat tervetulleita, Mari Päätalo kertoo.

Yksi yhteistyöyrityksistä on espoolaisten kaukolämmöntoimittaja Fortum. Espoo ja Fortum ovat sopineet, että kaupungin kaukolämpö on hiilineutraalia tämän vuosikymmenen kuluessa. Fortum on myös mukana suunnittelemassa Espooseen ja Kirkkonummelle kaavoitettavien datakeskustonttien sijaintia. Näin tulevien datakeskusten hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön kaukolämpöverkkoon.

Tärkeitä kumppaneita ovat myös Espoon maamerkeiksi nousseet kauppakeskukset. SPARCS-kaupunkikehityshanke rakentaa Espoonlahden ja Leppävaaran keskustoista vähähiilisiä mallialueita ja kehittää alueiden sähköistä kaupunkiliikennettä. Espoon parhaita oppeja jaetaan EU-hankkeessa muille Euroopan kaupungeille. 

2030 Espoon kaupunki aikoo olla täysin hiilineutraali.

Kauppakeskus Sello on vuonna 2019 käynnistyneen SPARCS-hankkeen tärkeä pilottikohde. Tavallista fiksumpaa kauppakeskusta kutsutaan virtuaalivoimalaksi, sillä se osaa säätää omaa sähkön ja kaukolämmön käyttöään tarpeen mukaan. Siemensin suunnittelema Sellon virtuaalivoimala turvaa myös koko Suomen sähkönjakelua. Kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa kauppakeskukselle selvää rahaa sen valmiudesta vähentää tai lisätä sähkönkulutustaan salamannopeasti aina kantaverkon tarpeiden mukaisesti. 

Sellon pihamaata taas koristaa SPARCS-kumppaniyritys Plugit Finlandin rakentama maan suurin sähköbussien latausjärjestelmä. Merkittävä osa Leppävaaran liityntäliikenteestä hoituu nykyisin sähköllä, ilman päästöjä ja dieselmoottorin melua. 

Lippulaivasta hiilineutraali

SPARCS-hankkeen toinen kohde on Espoonlahteen vuonna 2022 avattava uusi Lippulaiva-kauppakeskus, josta tulee tärkeä joukkoliikenteen solmukohta metroasemineen ja liityntäliikenteen bussiterminaaleineen. Uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi kauppakeskus on suunniteltu alusta alkaen hiilineutraaliksi. 

– Kaikkiaan 171 noin 300 metrin syvyistä maalämpökaivoa lämmittävät ja jäähdyttävät kauppakeskuksen lisäksi koko Lippulaiva-korttelin. Kauppakeskuksen yhteyteen on tulossa myös 550 asuntoa ja senioritalo, Cityconin Lippulaiva-projektin vetäjä Risto Seppo toteaa.

Liikennepäästöt ovat merkittävä ilmastohaaste. Espoon kasvihuonekaasupäästöistä ne muodostavat kolmanneksen. Metro on monipuolistanut huomattavasti espoolaisten liikkumismahdollisuuksia. Uusissa kestävän kehityksen liikennehankkeissa tarjotaan lisää vaihtoehtoja oman auton käytölle, kaupunkipyöristä aina robottibusseihin ja yhteiskäyttöautoihin.

Kesäkuun kuntavaaleissa valitaan myös Espooseen uudet kuntapäättäjät. Monialainen kestävän kehityksen työ tiivistyy tulevalla valtuustokaudella entisestään. Se tulee näkymään myös aiempaa enemmän kaupunkilaisten arjessa. Kestävän kehityksen tiimi on parhaillaan mukana suunnittelemassa Kestävä tulevaisuus -lukiokurssia. Monille Espoon koululaisille ja kaupungin työntekijöille YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulleet tutuksi mobiilisovelluksen avulla. Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Uusi Muovin tarina -hanke taas järjestää kymmeneen espoolaiseen pilottikouluun tehokkaan muovijätteen kierrätyksen. Kerätty materiaali jalostetaan Lahdessa, LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratoriossa uusiksi muovituotteiksi, ja kierrätyksestä koostettu verkkonäyttely päätyy tulevaisuudessa opetusmateriaaliksi kouluihin ympäri maan.

Käsikkäin talouden kanssa

Edes kaupungin taloutta kurittanut koronapandemia ei hidasta kestävän kehityksen tahtia.

– Pidän tärkeänä, että Espoon kasvu pidetään kestävänä niin taloudellisesti kuin myös ekologisesti, sosiaalisesti että kulttuurillisesti, Mäkelä linjaa. 

Kestävä kehitys on tulevaisuudessa myös talouden kovaa ydintä. 

– Sellaiset yritykset, jotka pohjaavat toimintansa kestäviin toimintamalleihin, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, Laitala pohdiskelee.

– Koronan jälkeisessä kasvussa on tarkoitus yhdessä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa synnyttää ratkaisuja, joista kehittyy kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa, Mäkelä toteaa.

Tähän Espoolla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset.

– Meillä on paljon osaamista, tutkimusta ja yrityksiä, jotka pystyvät kehittämään ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja teknologioita. Kaupungin asukkaat myös ottavat uusia ratkaisuja aktiivisesti käyttöön, Laitala pohtii.