Etätyön aika ei ole ohi

Ammattiliitto Pron aineisto paljastaa, että etätöihin siirtyminen oli paitsi digiloikka myös tuottavuusloikka. Etätyön jatkuminen haastaa työhyvinvoinnin täysin uudella tavalla.

_{TEKSTI | ELISA SALAMA KUVA | JUHO LÄNSIHARJU}

Ammattiliitto Pro kokosi toukokuussa yhteen jäsenistönsä kokemuksia työelämästä viimeisen vuoden ajalta. Vuosittain toistuva kysely lähetetään jäsenistölle sähköpostitse, ja se antaa laajan kuvan työelämän kehityksestä eri aloilla. Viimeisin aineisto toukokuulta valottaa erityisesti koronatilanteen vaikutusta työhyvinvointiin.

– Oletus oli, että pakotetun etätyön myötä työn tuottavuus laskee. Oli yllätys huomata, että työteho itse asiassa kasvoi, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoo.

Tuottavuuden kasvu on erityisesti kahden seikan ansiota. Työpäivän aikaiset keskeytykset vähenivät, mikä mahdollistaa paneutumisen ajattelua vaativiin tehtäviin. Toisaalta uppoutuminen työhön voi johtaa työaikojen venymiseen. Tämä parantaa tulosta, mutta aiheuttaa ongelmia työssä jaksamisen kannalta. 

– Työn tauotuksessa kaivataankin esimiehen tukea.

Lisää hallinnan tunnetta

Pron vastaava tutkija Petri Palmu korostaa, että pääosalle jäsenistöstä etätyö oli tervetullut muutos. 

– Tämä oli monille positiivinen asia, sillä koettiin että etätyö lisää yksilön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. Myös fyysinen työturvallisuus kasvoi, kun töitä tehtiin osittain tai kokonaan etänä. Suorittavaa työtä ei ole täysin voinut siirtää etätyönä tehtäväksi, mutta esimerkiksi paperitöitä on voinut tehdä kotoa käsin. Tämä on lisännyt työntekijöiden hallinnan tunnetta.

Selvityksen mukaan erityisesti naisvaltaisilla aloilla etätyön mahdollisuudet ovat aiemmin olleet rajalliset. Poikkeustila pakotti myös nämä alat mukautumaan uusiin käytäntöihin. Jos niin halutaan, muutoksia saadaan aikaan nopeallakin aikataululla, Palmu tiivistää.

Työmatkojen poistuminen on lisännyt vapaa-aikaa ja kuormitus jakautuu tasaisemmin viikkotasolla.

– Liiton jäsenet kokevat, että etätyö on myös lähentänyt suhdetta johtoon. Koulutetut asiantuntijat kaipaavat johdolta luottamusta ja itsenäisyyttä. Molemmat ovat edellytys etätyölle, Malinen sanoo. 

Koronakriisi onkin siirtänyt työn painopistettä työajan valvonnasta tuloksen mittaamiseen. Tämä saattaa johtaa laajempaan ajatusmuutokseen. Aletaan arvostaa konsulttimaista, itsenäistä työskentelyä, Palmu arvelee.

Selkeä siirtymä vapaa-aikaan

Tutkijana Palmu on huomannut, että jäsenistö on jo pitkään toivonut lisää etätyömahdollisuuksia. Nyt kun mahdollisuus on saatu, tulisi työpaikalla ottaa haltuun toimivat etätyökäytänteet. Ongelmaksi muodostuvat kyselyaineiston mukaan tasapainoilu etä- ja lähityön välillä, esihenkilön rooli etätyössä ja ergonomia.

– Koti voi olla työpaikkana ihmismielelle rasittava. Ei ole selkeää siirtymää töistä vapaa-ajalle, jolloin lepo voi häiriintyä. Myös mielihalu tarkastaa sähköposti työajan ulkopuolella kasvaa, kun työkone on koko ajan saatavilla, Palmu sanoo.

Ulkomailla on kokeiltu muun muassa intranetin sulkemista tietyn kellonajan jälkeen ja estoa sähköpostiin työajan päätyttyä. Puheenjohtaja Malinen katsoo, että tietyin edellytyksin näistä voisi olla apua myös Suomessa. Työnteon valvonnan voisi liittää yhteen ergonomian kanssa: samalla kun hankitaan työntekijälle sähköpöytä kotiin, huolehdittaisiin myös työajan rajauksesta.

Esihenkilö avainasemassa

Iso haaste etätyössä on kommunikaatio tiimin ja esihenkilön välillä. 

– Esihenkilön tulee pitää säännöllisesti yhteyttä alaisiinsa. Vaikka kaikki näyttäisi päällisin puolin hyvältä, ei ihmisiä voi jättää yksin. Puhelu viikossa ei riitä, Malinen korostaa. 

Etätyössä kaivataan uudenlaisia johtamisen tapoja, jotta yksilön kuormitukseen voidaan puuttua ajoissa. Asiantuntijatyö saattaa imeä mukanaan ja työaika lipuu huomaamatta yli toimistoaikojen. Ylitöitä ei välttämättä merkitä kirjanpitoon. Malinen nimittää tällaista palkatta tehtyä ylityötä harmaan alueen ylityöksi. Yksi askel työhyvinvoinnin parantamiseksi työnantajalta onkin tehdä tämä harmaa ylityö näkyväksi.

Kyselyn mukaan etätyöläiset kaipaavat nyt takaisin toimistolle ja etenkin kahvihuoneeseen. Työkavereiden kanssa rupattelu on tuonut asiantuntijatyössä miellyttävän keskeytyksen päivään. Sanailun lomassa on syntynyt myös innovaatioita. Etätyössä kahvipöydän kulttuuria ei ole, ja ideointikokoukset etäyhteyden välityksellä voivat tökkiä. 

– Tutkimuksen mukaan sosiaalisen kanssakäymisen muodoista fyysinen kohtaaminen on ihmisille mieluisin tapa kommunikoida. Menetetäänkö virtuaalisessa ympäristössä tästä jotain olennaista?, Palmu kysyy.

Palmu nostaa esiin myös informaatiodatan vaikutuksen työhyvinvointiin. Data on iso mahdollisuus, mutta myös riski. Suuri määrä informaatiota eri kanavista uuvuttaa ja olennaisen poimimiseen tietovirrasta kaivataan apua. Pahimmillaan datamäärä johtaa riittämättömyyden tunteisiin. Mikä on juuri tämän tehtävän kannalta olennaista?

 Teknisen osaamisen suhteen suomalaiset ovat keskimäärin hyvällä tasolla ja laitteiden käyttöön on totuttu nopeasti, mutta informaatiotulva on haaste työsuojelulle.

Kuormitus näkyväksi

Vaikka vastuu etätyön sujuvasta järjestämisestä on työnantajalla, työntekijä voi myös itse parantaa mahdollisuuksiaan etänä selviytymiseen. 

– Suomalaiset ovat kovin pragmaattisia ja tauotus on meille vaikeaa. Etätyössä kuormituksen rytmitys on tällä hetkellä pääosin yksilön harteilla, Malinen sanoo. Hän järjestäisi työpaikoille parempia mahdollisuuksia tukea työntekijöitä juuri itsen johtamisessa ja tauotuksessa.

Palmu lisää, että työntekijä voi tuoda esiin oman työnsä kulkua entistä aktiivisemmin. Kun esihenkilö ei enää näe työntekijää fyysisesti, voi työnkuvan kokonaisuus ja kuormittavuus kadota ajatuksista.

– Kun työntekijä tuo esiin osaamistaan ja tehtäviään, voi se vaikuttaa jopa palkkatasoon.

Työnantaja ei voi reagoida jälkikäteen, vaan toimien täytyy olla ennakoivia.

Ammattilitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen

Varmaa on, että etätyö tulee jatkumaan vielä kuukausia. Nyt pitääkin Malisen mukaan alkaa pohtia ennaltaehkäiseviä toimia. Muutoin yhtäkkinen etätöihin rysäytys, sosiaalisten kontaktien katoaminen ja viruksen aiheuttama epävarmuus vaikuttavat radikaalisti työhyvinvointiin. Toipumisaika kriisistä voi olla pitkä. Työnantaja ei voi reagoida jälkikäteen, vaan toimien pitää olla ennakoivia. 

Malisen ja Palmun mukaan nyt tarvitaan uusia työkaluja etäjohtamiseen. Esihenkilön tulee tukea yhteisöllisyyttä myös etäyhteyksin ja huomioida työntekijän jaksaminen. Palautteen saaminen ja sen antaminen, avoin kommunikaatio ja kokonaiskuormituksen hallinta auttavat koko työyhteisöä. Etäelämä tarjoaa mahdollisuuksia myös virtuaaliseen kouluttautumiseen. Panostus ennaltaehkäisee työhyvinvoinnin heikkenemistä etätöiden jatkuessa.

Tutkimusaineiston perusteella Ammattiliitto Pro kannustaa työnantajia luomaan parempia käytäntöjä etätyöhön. Uusissa toimintatavoissa tulee huomioida etätyön aiheuttamat kuormitustekijät eri tavalla kuin aiemmin. 

– Siirrytään pelkästä selviytymisestä ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn, Malinen kiteyttää.

Jos nyt kyetään tekemään oikeita ratkaisuja, on tulevaisuudessa luvassa molemminpuolinen hyöty: työntekijän tyytyväisyys lisääntyy samalla kun tuottavuus kasvaa.

– Kun yrityksen ja työntekijöiden vuoropuhelu pidetään avoimena, voidaan tässä onnistua, tiivistää Malinen.