Etäisyyksistä mahdollisuuksiin

Kesäinen työviikko käynnistyy toimittajan työhuoneella. Etätyösovelluksen kokousnäkymä alkaa täyttyä osallistujien kuvakkeista ja nimistä. Pian videoyhteys on auki ja keskustelu käynnistyy.

Vastaava tilanne on monelle niin tuttu, että pelkkä etätyö-sana tuo usein mieleen juurikin Teamsin tai muun vastaavan palvelun – sen kuvakkeet, ikkunat ja erilaiset toiminnot. Poikkeukselliset vuodet kiihdyttivät etätyöskentelyn leviämistä hurjaa vauhtia osaksi yhteiskuntia ja globaalia taloutta.

Kun töitä tehdään fyysisestä sijainnista piittaamatta, ovat videopuhelut kuitenkin vain yksi, vaikkakin oleellinen, osa megatrendiä. Ihmisten sitouttaminen, ideoiden jakaminen ja sparrailu, myyntityö, hyvinvointi sekä sosiaalisen kanssakäymisen taidot tulee asettaa täysin uuteen valoon.

Erilaisilla organisaatioilla on omat haasteensa. Globaalin IT-yrityksen, ravintolan, terveyskeskuksen ja kokonaisen pohjoismaisen kunnan tavoitteet ja kipupisteet eroavat toisistaan. Jotta yritykset, yksilöt ja yhteisöt menestyisivät myös jatkossa, vaaditaan täysin uudenlaista yhteistyötä uusien toimintamallien ja palveluiden muodossa.

Etätyöstä hyötyvät kaikki

Pandemiavuosina yritykset ja yhteisöt löysivät tapansa kommunikoida sisäisesti. Samalla ilmastonmuutos ja energiakriisi leipoivat etätyön kestävät arvot osaksi lukuisten toimijoiden strategiaa. Kehitettävää on silti rutkasti.

– Etätyötä varten tehdyistä sovelluksista ja laitteista ei ole määrällisesti pulaa. Niiden älykäs käyttö onkin sitten toinen asia, toteaa projektipäällikkö Leena Toivanen Centria-ammattikorkeakoulusta.

Toivanen vetää kansainvälistä Interreg Baltic Sea Regionin rahoittamaa DistanceLAB-nimistä projektia Suomen päässä. Tänä vuonna vauhtiin päässyt, aluksi Itämeren alueelle keskittyvä hanke kehittää julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden älykkäitä etätyöskentelytaitoja ja yrityksen kehittämisen palveluita. Hanke kulminoituu organisaatioille luotavaan keskukseen eli hubiin.

Yrityksille hubilla on mahdollisuus lisätä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Se tarjoaa malleja, joilla paikkasidonnainen liiketoiminta voidaan muuttaa kukoistavaksi etäpalveluksi.

DistanceLAB ei kuitenkaan rajaudu ainoastaan yritysten liiketoimintaan. Kun etätyöskentelyä käsitellään ja tehostetaan entistä laajemmin, hyötyvät tuloksista kaikki.

– Suomi tarvitsee kipeästi osaajia. Etätyöskentelyn kehittäminen auttaa meitä saamaan osaamista niin naapurista kuin kauempanakin sijaitsevista maista. Menestykseen eivät riitä pelkät työkalut. Etätyön todellisen potentiaalin vapauttaminen vaatii organisaatioilta myös pehmeiden, ihmislähtöisten taitojen kehittämistä, Toivanen jatkaa.

Osaajia voidaan houkutella omien rajojen ulkopuolelta

DistanceLAB toimii useista klustereista muodostuvan verkoston keskuksena. Osana projektia jokainen osallistujamaa luo oman elävän innovaatiolaboratorionsa. Kehitettävät työkalut ja menetelmät jaetaan kolmeen kategoriaan: viestintään ja innovaatioon, vastuullisuuteen sekä etäliiketoimintaan.

DistanceLABissa aktiivisesti mukana oleva, norjalaisen Møren ja Romsdalin läänin projektipäällikkö Daniela Gundersen painottaa uusien pilottihankkeiden jalkauttamista kuntansa työskentelyssä. Lääni sijaitsee kaukana muista norjalaisista asutuskeskuksista tehden etätyöskentelyn tehostamisesta entistä oleellisempaa.

– Läänin väestö vanhenee vauhdilla. Etätyöskentelyn kehittäminen tarjoaa meille loistavia mahdollisuuksia ja ideoita. Kunnan tasolla rekrytointi myös kansainvälisesti on avainasemassa. Samalla tiedustelemme aktiivisesti yrityksiltä, mitä juuri he tarvitsevat ja mitä he pitävät oleellisena toimintansa kannalta, Gundersen painottaa.

Liettuan Kaunasissa sijaitsevan Tech Park Kaunasin projektiasiantuntija Irma Bagdoniene painottaa yhteistyön merkitystä innovaatioiden kiihdyttämisessä.

– Toimimme yrityshautomona Baltian alueen toimijoille. Tarkoituksemme on konsultoida ja tukea yrityksiä oikeanlaisella etäteknologialla, Bagdoniene kertoo.

– Me emme voi löytää kaikkea tarvitsemaamme osaamista pelkästään Liettuasta tai edes Baltiasta. Hubin kautta pyrimme löytämään oikeat osaajat ja kiihdyttämään innovaatiota entisestään. Myös erilaiset verkostoitumistapahtumat tulee pohtia uudelleen. Mikä on niiden tulevaisuus alallamme?, Bagdoniene jatkaa.

Konkreettisena esimerkkinä Centria-ammattikorkeakoulussa on osana hanketta luotu mobiilisovellus, joka mittaa organisaation etätyöhyvinvointia sekä ilmapiiriä. Samalla innovaatiot houkuttelevat uusia osaajia kansainvälisesti.

Organisaatioiden tarpeiden yhteen keräämisen jälkeen DistanceLAB aloittaa konseptien testaamisen ja jatkokehittämisen yhdessä kohderyhmien edustajien kanssa. Vuonna 2025 luodaan avoin verkkohubi, joka tarjoaa palvelut kaikkien organisaatioiden käyttöön.

Eikä etätyön maailma ole hubin julkistuksen jälkeen valmis. Etätyöskentelyn kehittyminen entistä keskeisemmäksi osaksi jokaisen elämää on kuitenkin varmaa. Samalla tarjolla on loistava tilaisuus entistä luovemmalle, kestävämmälle huomiselle.

Lisätietoa aiheesta: https://interreg-baltic.eu/project/distancelab/