Eroon asunto-osakekirjoista

Huoneistotietojärjestelmään kootaan tiedot osakehuoneistoista sekä niiden omistajista ja panttauksista. Järjestelmän tärkeimpiä tavoitteita ovat tiedonsaannin parantaminen sekä asuntokaupan sujuvoittaminen. 

Uudet taloyhtiöt ovat perustamisestaan lähtien huoneistotietojärjestelmässä. Vanhojen, ennen vuotta 2019 perustettujen taloyhtiöiden tiedot eivät siirry rekisteriin automaattisesti, ja nyt käynnissä onkin tietojen kerääminen. Vanhoja taloyhtiöitä on Suomessa noin 90 000. 

– Tietojen kerääminen on suuri urakka. On tärkeää hahmottaa, että vanhojen taloyhtiöiden tiedot siirretään huoneistotietojärjestelmään kahdessa vaiheessa. Ensin taloyhtiön pitää siirtää osakeluettelo Maanmittauslaitoksen ylläpidettäväksi vuoden 2023 loppuun mennessä, kertoo Maanmittauslaitoksen kirjaamisprosessin johtaja Janne Murtoniemi.

Toisessa vaiheessa, eli sen jälkeen kun osakeluettelo on siirretty, osakkeenomistaja voi hakea sähköistä omistajamerkintää. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen, paperinen osakekirja, jonka Maanmittauslaitos mitätöi. Omistuksen rekisteröintiä on haettava kymmenen vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta, mutta rekisteröinti on pakollista jo aiemmin, jos osakehuoneisto vaihtaa omistajaa.

– Mitä nopeammin taloyhtiöt ja osakkaat toimivat, sitä nopeammin saamme huoneistotietojärjestelmän hyödyt koko yhteiskunnan käyttöön, kiteyttää Murtoniemi.

Siirto on taloyhtiön etu

Espoon Tontunmäessä sijaitsevan taloyhtiön isännöitsijä Isto Kallio siirsi yhtiön osakeluettelon huoneistotietojärjestelmään tammikuussa. Kallion taloyhtiö on pieni kolmen huoneiston yhtiö, jonka isännöintiä hän on hoitanut omatoimisesti. Hän luki huoneistotietojärjestelmästä ensimmäistä kertaa Taloustaito-lehdestä.

– Otin asian yhtiökokouksessa puheeksi, ja siitä se ajatus sitten vähitellen lähti, Kallio taustoittaa.

Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön hallitus teki siirrosta päätöksen. Muuta ei Kallion mukaan oikeastaan tarvinnut tehdä, koska taloyhtiön osakeluettelo ja tiedot kaupparekisterissä olivat jo valmiiksi ajan tasalla.

Osakeluettelon osalta muutoksia ei ole taloyhtiössä paljoa ollutkaan, sillä kaikki osakkaat ovat olleet pitkäaikaisia, Kallio itse mukaan lukien. Hän on asunut kyseisessä taloyhtiössä jo 25 vuotta.

Kallio listaa monia syitä sille, miksi Tontunmäen taloyhtiö päätti siirtää osakeluettelon. Yhtenä tärkeimpänä syynä hän mainitsee osakeluettelon ylläpidon ja saantojen rekisteröinnin.

– On mielestäni taloyhtiön etu, että voimme siirtää tietojen ylläpidon luotettavalle taholle eli viranomaiselle. Osakeluettelo on kuitenkin virallinen dokumentti ja taloyhtiö on vastuussa siitä, että kaikki on kunnossa. Isoillekin yhtiöille osakeluettelon siirto varmaankin tuo säästöjä, kun isännöintitoimistoilta putoaa osakeluettelon päivittäminen pois tehtävälistalta.

Toisaalta Kallio myös viittaa hyötyihin, joita saadaan sen jälkeen, kun osakkeenomistajat rekisteröivät omistuksensa sähköiseksi: osakehuoneistoja on esimerkiksi helpompi käyttää lainan vakuutena eikä ole enää pelkoa paperisen osakekirjan katoamisesta. 

IHMETTELEN, miksei tällaista järjestelmää ole ollut Suomessa jo aiemmin.

Helppokäyttöinen palvelu

Osakeluettelon siirto tehdään Maanmittauslaitoksen osakeluettelon siirtopalvelulla. Kallion mukaan palvelu oli helppokäyttöinen ja siihen löytyi kattavat ja selkeät käyttöohjeet osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolta.

– Taloyhtiöt siirtävät tiedot itse, joten jokainen siirtopalvelun käyttäjä on palvelussa ensimmäistä kertaa. On hyvä, että tietoja piti hyväksyä vaihe vaiheelta, eikä päässyt eteenpäin, jos jokin osio oli jäänyt tarkistamatta.

Kallion mielestä pienten yhtiöiden kannattaa siirtää osakeluettelo mahdollisimman pian, koska siirto on maksutonta ja tuo turvaa taloyhtiölle. Hän aikoo hoitaa huoneistonsa omistuksen rekisteröinnin oman pankkinsa kautta lähiaikoina. Kallion mielestä omistuksen rekisteröinnin maksu on pieni hinta turvallisuudesta.

– Kyseessä on itse kunkin elämän merkittävin omaisuuserä. Kaikki, mikä liittyy sen turvaamiseen, kannattaa mielestäni käyttää hyödyksi. Enemmänkin ihmettelen sitä, miksei tällaista järjestelmää ole ollut Suomessa jo aiemmin, kun kiinteistöt ovat olleet Maanmittauslaitoksen rekisterissä jo iät ja ajat, Kallio huomauttaa.